20.IV.1919 hänen täyttäessään 50 vuotta
Liiankin usein elon orvoiks jäämme, sen tiedät hyvin, — ken ei tietäis meistä. Vioitti salavihan kivi veistä useimman. Vilpitöntä ystäväämme
tapaamme harvoin, aniharvoin näämme paistetta päivän, yössä saamme seistä. Useimmat elon eksyttävän teistä vieraaseen tupaan vie. On halla jäämme.
Sen tiedät Sinä, joka syämen uskon sait suuren, hyvän, kauko-aamun ruskon näit yössä, kärsit kera kärsiväin.
Orvompi ois Sua vailla polku elon. Koit paljon — paljosta sait myöskin selon, ei tultas tukahuta talvi jäin.
Hengen myrsky
(Eino Leinon 30-vuotis-runoilijajuhlan johdosta)
Se kansakunnan keskehen lyö, kun tiet ovat ummessa, uhkaa yö,
kun tuiki tähdet ei taivahan, kun ihmiset vaipuvat vaivahan.
Yli maan urat uudet auki se luo, sumu väistyy, ja välkkyy virtojen vuo.