Lahja: En tiedä. — On toinenkin syy, mutta sitä en voi sanoa.
Pekka: Tahdoit antaa minulle vapauteni takaisin, tahdoit uhrautua?
Niinkö?
Lahja: Niin.
Pekka: Rakas, sillä olisit saattanut musertaa minut, ja niin olikin vähällä käydä. — Mihin sinä olisit mennyt?
Lahja: Pois.
Pekka: Etkö arvannut että minä olisin tullut mukanasi, vaikka mullan rakoon asti?
Lahja: Olisihan sinulle jäänyt Taimi. Minä aijoin sittenkin jättää hänet sinulle.
Pekka: Taimi ei merkitse minulle niin paljon kuin sinulle. Minä en välitä lapsista ja kapaloista. Rakastaja minä lopultakin olen enemmän kuin isä.
Lahja: Eikö Taimi ole sinulle rakas?
Pekka: On kyllä, sentakia että sinä olet sen äiti. Siten te olette minulle samantapainen asia kuin kristityille Uusi Testamentti.