"Tavallisesti pesii Bewickin joutsen Tyynen meren rannikolla, johon vyökaulakin usein eksyy. Toitottaja on kumminkin kokonaan näiden metsäseutujen lintu, ja kun kauppiaat ja metsästäjät puhuvat näistä linnuista, tarkoittavat he tavallisesti sitä.
"On silloin tällöin sattunut, että Bewickin joutsenia on nähty ja ammuttu Englannissakin, niin, kuluneeko talveakaan jonkun linnun eksymättä noille saarille.
"Olen varma, pojat, että teidänkin mielestänne on tämä lintu suuri Jumalan lahja näiden erämaiden matkustajille. Ne tarjoavat monta ateriaa nälkäiselle metsästäjälle, jonka niittä olisi pakko mennä syömättä nukkumaan.
"Näissä seuduissa on toisiakin lintuja, jotka ovat melkein joutsenten vertaiset, kuten tuo suuri Kanadan hanhi ja muut sen sukuiset, jotka täyttävät järvet ja joet pari kertaa vuodessa, ollen tervetulleena lisänä metsästäjän eväihin.
"Nyt olen luullakseni ilmaissut kaikki tietoni näistä linnuista, ja koska päivällisemme näyttää hyvin tyydyttäneen nälkämme, on meidän parasta lähteä jälleen liikkeelle. Tiedän mainion leiripaikan yöksi ja meidän on ponnistettava voimiamme saapuaksemme sinne ajoissa."
Sammutettuaan nuotion kytevät kekäleet nousivat metsästäjät kanoottiin ja aloittivat jälleen keskeytyneen matkansa.
III.
HENRIN KUOLEMA JA HAUTAAMINEN.
Sivuutamme nyt seuraavat pari päivää, joina ei mitään sen kummempaa tapahtunut, ellemme ota lukuun muudatta kahden kilpailevan hankosarvisen pukin kaksintaistelua, jonka todistajiksi he sattuivat joutumaan.
Eläimet olivat muutamalla hiekkarannalla erään jyrkän joenmutkan takana niin, etteivät matkustajat niitä nähneet ennenkuin olivat kiertäneet niemen. Ensin peräytyi toinen ja sitten toinen vähän matkaa, taivutti sitten päänsä syöksyen toisen kimppuun, joka aina torjui hyökkäyksen sarvillaan. Melojen synnyttämä pieni loiske hukkui sarvien kalinaan niin, että kanootti pääsi huomaamatta noin sadan metrin päähän taistelevista.