Kun Pierre oli kertonut kaikki, mitä hän tiesi pantterin elintavoista, auttoi hän Gaultieriä pedon ruumiin poiskuljettamisessa leiristä. Sitten lisäsivät nuorukaiset puita tuleen valmistautuen viettämään yönsä rauhallisesti.
V.
UUSI TOVERI, HÄNEN KERTOMUKSENSA JA LISÄÄ SEIKKAILUJA.
Kun Pierre ja Gaultier seuraavana aamuna valmistivat aamiaistaan, hämmästyivät he nähdessään erään metsästäjän, joka ilmestyi äkkiä metsästä, lähestyen heitä pyssy huolellisesti ampuma-asennossa ja sormi valmiina liipaisimella.
Huomattuaan, että nuorukaiset istuivat tyynesti nuotionsa ääressä ilmaisematta minkäänlaista pelkoa, laski hän hanan vireestä huudahtaen: "Olen varma, vieraat, että olette tuolta alempana olevasta linnoituksesta!" Pierre vastasi hänen kysymykseensä myöntävästi pyytäen samalla vierasta istumaan ja syömään heidän kanssaan aamiaista.
Muukalainen oli pitkä, laiha mies, jonka parrattomat kasvot olivat väriltään yhtä ruskeat kuin intiaanein, eikä hänen muukaan olemuksensa suuresti eronnut näiden metsien ja arojen poikien ulkomuodosta.
Hänen pukunsa oli kokonaan peurannahasta, savun mustaama, rasvoittunut ja muutamin paikoin aivan kiiltäväksi kulunut. Hänen terävät, tummat silmänsä katsoivat kysyvästi ja arvostelevasti näihin uusiin tuttaviin kuin saadakseen selville, millaisia miehiä he oikeastaan olivat.
Vihdoin keskeytti hän vaitiolon. "Olen rauhoittunut nyt, pojat", aloitti hän, "mutta olipa lähellä äsken, etten luullut teitä intiaaneiksi, puhuakseni suoraan. Vanhasta toveristani tässä", lisäsi hän taputtaen pyssyään, "tuntui kuin pitäisi sen puhkaista kallonne, mutta silloin huomasinkin, ettette te sittenkään olleet intiaaneja. En ole milloinkaan tavannut punanahkaa, jota ei vanha pyssyni olisi saavuttanut, jos vain siihen vähänkin on ollut tilaisuutta. Mielestäni näyttävät nuo teidän luodikkonne samanlaisilta", sanoi hän ottaen Pierren pyssyn käteensä ja tarkastellen sitä. "Mikä tällaisen pyssyn nimi on, vieras? En ole milloinkaan nähnyt tällaista ennen."
Pierre selitti hänelle pyssyn rakenteen.
"Voi sentään, mitä kerrottekaan! Neljätoistako kertaa peräkkäin? Vannon, ettei teidän tarvitse pelätä mitään täällä, kun teillä on tällainen ase mukananne. Hyvänen aika, luulin saavani liikkua melko varmasti vanhan pyssyni turvissa, mutta nämä neljätoista kertaa laukeavat voittavat sen kieltämättä."