Atrevsin linnaan. Ellet itse oivalla, sen sanon. Totta sanoneeni nähnet pian.
KASANDRA. (3. säkeistö.)
Siis petoluolahan taivahan inhomaan, niin rumia tihoja tietävään, jok' uipi verta, ihmisiä teurastaa.
KUORONJOHTAJA.
Neidolla näyttää koiran vainu olevan: hän verta vainustaa — jot' onkin löytävä.
KASANDRA. (3. vastasäkeistö.)
Niin, todistajani lausuntoja kerron vaan:
laps'raukat surevat tappoaan
ja paistetuita lihojaan, joit' isä söi.
KUORONJOHTAJA.
Sun ennustajamainees meille tuttu on, mutt' emme kaipaa ollehien tietäjää.
KASANDRA. (4. säkeistö.)