Hänen silmänsä leimahtivat; hän näytti sellaiselta, että olisi heti kyennyt täyttämään uhkauksensa.
— Sydänkäpyseni, — virkkoi Denis, ja hänen täytyi tarttua kiinni armaastaan pysyttääkseen hänet paikoillaan. — No, mitä muuta voin sinulle sanoa katsellessani enkelinkasvojasi?
Nähtävästi rouvan korvat eivät olleet niin täydellisesti tukitut, etteivät sellaiset sanat olisi tunkeneet niiden kuuluviin.
— On hirveätä, — sanoi hän suuttumuksesta hehkuen, — että näin kaiken tämän vaivan päästäkseni tuon ikuisen kuoron määkimistä kuulemasta, kun sitä kuitenkin suristaan minulle — (loukkautumisensa tunnossa hän tuli epäjohdonmukaiseksi) — täten aivan alussa!
— Kullanmuruseni, — tyynnytteli O'Hara nöyrästi, tarttuen vihaiseen, liikehtivään käteen, — sydämeni on todellakin niin täynnä, että olen tähän paikkaan tukehtua.
Kitty huomasi, että mies puhuessaan vapisi hänen vieressään.
Mutta vapiseva rakastaja ei sopinut Kitty-rouvan elämänsuunnitelmiin. Hän oli karkaamistansa ajatellessaan ehkä laskenut saavansa itse hiukan vavista. Varmasti oli hän tämäniltaisesta matkasta odottanut tulevan jotakin, mikä kuuluisi hänen kokemustensa muistorikkaimpiin. O'Hara ujona! O'Haran kieli kammitsassa! O'Haran sormet jäykkinä ja tuskin rohjeten koskettaa hänen omiansa! O'Hara, tuo iloinen lörpöttelijä, suljetuin huulin!
Tällaisesta O'Harasta hän ei ollut uneksinut, eikä hän totta puhuen hänen tuttavuudestaan näin ollen paljoa välittänyt.
— Mikä sinua vaivaa? — huudahti hän ääneensä uudessa ärtyisyyden puuskassa.
— Ka, — virkkoi tämä, — sitä tuskin tiedän itsekään, armahin Kitty. Oi Kitty, kelpaa kyllä nauraa rakkaudelle ja hauska on lemmellä leikkiä; mutta kun rakkaus saapuu täydellä todella, se ikäänkuin tarttuu miestä kurkusta, ja silloin siitä on leikki kaukana.