— Teidän säärenne muoto on minulle vastenmielinen, sir. Teillä on säädyttömät pohkeet; en voi kärsiä, että jotakin ääriviivoiltaan niin loukkaavaa kulkee edestakaisin ikkunoitteni alla.
— Ymmärrän, ymmärrän, sir Jasper, — virkkoi loordi Verney lepytellen ja peräytyi puhuessaan, samalla kun hän hermostuneesti vilkuili ympärilleen tyhjällä kadulla. — Jääkää siis hyvästi.
Hän kumarsi ja kääntyi.
— Lurjus! — ärähti sir Jasper, ojentaen kätensä tarttuakseen häneen.
— Pidän sen mielessäni, — huudahti loordi Verney. — Hyvästi, hyvästi!
Hän pakeni nopein askelin.
— Lurjus, lurjus! — kirkui raivostunut baronetti, alkaen ajaa häntä takaa. Mutta hänen vimmansa teki hänet kömpelöksi. Hän kompastui, luiskahti, iski jalkansa kiveen, kaatui polvilleen ja nousi entistä kiihtyneemmässä mielentilassa: yrmeänä ja synkästi kostoa vannoen.
Loordi Verney oli arka nuori mies. Jos kelle muulle tahansa olisi tämä kohtaus Kuninkaallisella Puolikuulla sattunut, niin tunnin perästä olisi koko Bath tiennyt, että sir Jasper Standish oli äkkiä tullut mielipuoleksi. Mutta loordi Verney oli niitä, jotka kierittelevät sanaa kielellään kolmeen kertaan, ennenkuin sen lausuvat, ja sitten sanovatkin jotain muuta. Sitäpaitsi hän ei ollut varma, että itsekään oli esiintynyt kovin loistavasti tuossa kummastuttavassa vuoropuhelussa, ja siksi piti hän suunsa kiinni.
Mutta päivän kuluessa alkoi hän uteliaasti muistella lady Standishin herttaista, hymyilevää tervehdystä ja pientä liikettä valkoisella nenäliinalla. Oli näyttänyt ikäänkuin nainen olisi hänelle heittänyt lentosuukon (tätä ajatellessa hänen korviansa alkoi kuumottaa). Sitten muisti hän sir Jasperin käsittämättömän suuttumuksen ja murheen murtamat kasvot ikkunassa! Oliko se mahdollista? Se oli mahdotonta! Älähän… sellaista oli ennenkin tapahtunut. Hämärän tullen hän päätti etsiä sen hienoon elämään tottuneen toverin neuvoa, joka oli kyllin ystävällinen luotsatakseen hänen kokemattomat askeleensa Bathin seuraelämän ensimäisten karien ja kallioiden ohi. Tämän herrasmiehen nimi oli Spicer. Hän nimitti itseään kapteeniksi, mutta hänen rykmenttiänsä ei kukaan tiennyt.
III kohtaus.