Sun, nähdä suuren olentos raivosta kuohuvan, mua lempivän ja himoovan, mua — turhaan himoovan!
KEVÄT.
Kevät-illassa sävel helää niin hieno, kaihoisa. Kuvasi kumma elää poveni pohjassa.
Yö Alppilan pian vaippaan
jo verhoo tummimpaan.
Jos tietäisit kuin kaipaan
sun luokses, outo vaan.
Kevät täyteen käy kohta kukkaan,
ohi hennoin sulous.
Taas menee sydän hukkaan
sinun kaunein kaihoilus.
Ja kuitenkin, jos, armas
sua saisin lempiä,
niin mulle lemmen parma
vain antais myrkkynsä.
Jos lemmit tai et lemmi on samat tuskasi. En voimaani viel' emmi, — ei tullut omani.
JUHANNUS.
Tänä iltana on juhannus ja kansan kokot palaa. Tänä iltana itken itseksein minun kohtalooni salaa.
Nyt heillä on juhlainjuhlansa,
punaruskonsa aurinko antaa.
Vain mulle tuuli silmiini
ilotulien sauhun kantaa.