Sillä näihin aikoihin olivat sudet, kontiot, ilvekset ynnä muu metsänpetojen heimo luvultansa ylönpaltisesti lisääntynyt Viron- sekä Liivinmaalla, niin että muukalaisetkin matkamiehet sen ihmetyksellä tähdellepanivat. Vaan tämä oli tosin kaikki vielä vanhojen vaino-aikojen perua, sillä kirjoitettiin Anno 1650, ja maa hänen asukkaittensa lepäsi nyt Ruotsin rakkaassa rauhassa, ja meidän vahingollinen vihamiehemme, se ristimätöin moskovalainen, vain Narvajoen takana turhassa kiukussansa hammasta hioi.
Niin oli susien suku myöskin Hiidenmaalla käynyt ylön julkiaksi, sillä susi, koska nälkä hänen sisuksiansa kalvaa, on uhkarohkia ja pelkäämätöin peto, ehkä hän kylläisenä onkin luihu luonnostansa. Niin eivät sudet talvipakkasella enää kavahtaneet aituuksia, vaan taloihin tunkeutuivat ja veivät lampaan karsinasta elikkä piskin pihamaalta. Ja vaikka he kesäisin vain yksin elikkä kaksin vaeltivat, niin yhtyivät he talven tullen isoiksi laumoiksi ja pitivät vartiota metsäteillä kuin myös valtateitten vaiheilla, tienkäyjien kimppuun karaten, niin että monikahdat matkalle lähtiessänsä sitoivat seipään pitkään köyteen ja sitä rekensä perässä retuuttivat, pedoillen pelotukseksi.
Niin nämä korven pedot, joitten alku on Perkeleestä (sillä eiköstä olekin Perkele itse Archilupus elikkä Pääsusi?), ja jotka aina ovat olleet noituuden kätyreitä, eivät enää tytyneet asuskelemaan Kõpun ja Ristnan korvissa, kussa heidän tyyssijansa vanhastansa oli, vaan joukolla he tekivät pesueensa Kõrgessaaren kuusiryteikköön ja suosaarille keskelle itse Hiidenmaata. Siellä emosudet heittivät heidän penikkansa, ja koska syksy saapui, niin olivat jo nuoret sudet varttuneet vaeltaakseen vanhempainsa mukana pitkin saarta.
Näin heistä ja heidän heimostansa koitui koko Hiidensaarelle sangen ankara vitsaus, liiatenkin, koska he ahneudessansa ahmatin lailla raatelivat enemmän kuin syödä jaksoivat, niinkuin suden luonto käskee.
Niin vaikka Suuremõisan ja koko Hiidenmaan valtiaat, väkevät kreivi de la Gardiet sekä myöskin Ruotsin kruunu panivat toimeen suuria sudenajoja ja rahvasta kaikin keinoin suden surmaan yllyttivät, isot tapporahat luvaten, niin ei siitä tahtonut apua tulla. Eivät tepsineet sudenkuopat, ei ketunmyrkky eikä haaskalta väijyntä, eivätkä myöskään sudenajot opetettuin koirain kanssa, niin ylöttömästi nämä pedot sikiytyivät, niinkuin siinä olisivat Saatanan juonet tyköauttamassa olleet.
Niin talviöisin, mutta erinomattainkin Pyhinä Öinä joulun aikaan (sillä December on maarahvaan suussa Sudenkuu!), taisi kuulla heidän ulvovan nälkäänsä ja sydämensä kiukkua taivasta kohden niinkuin väkevät luihkaajat, niin että hevoset pilttuissansa hätkähtivät, ja maarahvas sanoi taivaantaaton susille pilviriekaleita elikkä myös tahkokiviä ravinnoksi viskelevän niinkuin koirille luita.
Mutta nämä julkiat susilaumat olivat vain niinkuin Helvetin esijoukot, jotka se Rietas Henki, kuin ihmisen kadotuksen jälkeen aina ankarasti seisoo, edellänsä lähetti.
Sillä ei kauvan senperästä, kun luonnolliset sudet näin riettaiksi riehastuivat, niin ettei missään tainnut heidän elkeiltänsä turvassa olla, niin jo alkoivat ihmisenlapsetkin susina juosta ja sudentekoja tehdä, niinkuin olisi häijy Daimoni heihin mennyt. Ja vaikka tämä noituuden villitys vasta nyt Hiidenmaalle ulottui, joka tosin on niinkuin Ultima Thule elikkä Herran silmältä sivuun jäänyt paikka, niin oli se jo itse kristikunnan vahvimmissa varustuksissa, niinkuin Saksanmaalla ynnä Böhmissä kuin myös Hispaniassa sekä Franskanmaalla jo aikoja sitten vallan päälle päässyt. Sillä kunnialliset ja säädylliset ihmiset, jotka hamaan tähän saakka olivat kirkossa käyneet ja armoaterian autuudeksensa nauttineet, raatelivat nyt raavas- ynnä lammaskarjaa verenhimoisen suden hahmossa, vaikka ennen eivät olisi edes verenhaikua sietäneet.
Näin oli Herra hetkeksi aukaissut selkoseljällensä Rumien Henkien rautahäkit. Eikä tästä voinut mitäkään epäilystä olla, vaan se todistettiin moninkertaisesti itsensä näitten viheliäisten Ihmissutten elikkä Lycanthropus'ten suulla, koska heitä tutkittiin per viam inquisitionis ja vesikokeen kautta, sillä Vesi, joka on puhdas Elementti, ei epäpuhdasta vastaanota, vaan riettaat ja saastaiset tyköänsä pois hylkää. Ja monikin Ihmissusi on noitana roviolla poltettu, niin että hänen sielunsa taidettaisiin puhtaana taivaalle tarita, vaikka ruumis tulelta tuhottiinkin.
Niin myös Hiidenmaalla usiat Herran laumasta lankesivat tähän uuteen loukkuun, kuin Saatana oli ulosfundeerannut. Sillä vaikka hän Liivinmaalla oli yhteen moision armolliseen Frouvaankin ruvennut, niin hän kuitenkin parhaasta päästä haukutteli oppimatonta yhteistä kansa parkaa, ettei sen olisi pitänyt osaksensa saaman sitä autuutta, kuin Kristus taivaasta Isänsä helmasta maan päälle alastoi.