VARJOSSA VUORTEN
Anna Haavan mukaan
Varjossa vuorten järvi on, niin syvä, sininen, kuin olis taivas taipunut levolle helmaan sen, varjossa vuorten.
Ja villiruusut, palmupuut sen rantaa reunustaa, ja virrat kautta korpien sen syliin kiiruhtaa, varjossa vuorten.
Oi armautta auringon, suvea ainaista! sen kukoistusta kultaista ei hallat harmenna, varjossa vuorten.
Satuja laineet laulavi, ja ilma ilakoi, ja ihanista ihmeistä humina palmuin soi, varjossa vuorten.
Ja luojan neuvot lempeät nyt täysin tajuat, elosi turhan tyhjyyden kuin uneen unhotat, varjossa vuorten.
Oi, jospa hauras haahteni tien löytäis järven luo, niin tuskat kaikki tervehtyis, ja viihtyis vaivain vuo, varjossa vuorten!
KEVÄT
W. Ridalan (Grünthal) mukaan.