"Kuulitko mitä hänen äitinsä sanoi erotessaan?" kysyi hyvä tyttö osanottavasti.
"Niin — niin — 'opeta häntä ymmärtämään', se oli hänen viimeinen pyyntönsä", sanoi hyvä poika hiljaa, ja hänestä tuntui kuin hänellä olisi ollut suuri velka maksettava tuolle pienelle lapselle.
"Eihän se niin ollut", virkkoi hyvä tyttö varmasti. "Opeta häntä ymmärtäväiseksi, niinhän hän sanoi."
Hyvä poika katsoi arasti hyvään tyttöön, joka seisoi siinä varmana ja tarmokkaana.
Eikä kukaan tiennyt mitä paha tyttöraukka oikeastaan oli tahtonut sanoa.
ÄITI
Äiti näki Suruttaren lähestyvän.
"Mitä tahdot Surutar?" kysyi äiti.
"Punaiset ovat poikasi posket, kalpeat minun. Vien ruusut hänen poskiltaan", sanoi Surutar.
"Punaisethan ovat minunkin poskeni. Ota ruusut niistä, Surutar. Säästä nuoren poikani poskia!" pyysi äiti.