ISÄNTÄ. Vai olette leipurimestari. (Pistää kättä kisällille). Mistä te olette.
KISÄLLI. Kursailematta sanoen, olen kisälli Läski. Olen tämmöinen oikea
Läski. Maailmas vaikk'ei paitaakaan.
ISÄNTÄ. Vai läski! (Leipurin vaimolle): Olette varmaankin tämän leipurimestarin muija?
LEIPURIN VAIMO. Siksihän minua on tähän asti haukuttu.
ISÄNTÄ (istuutuu leipurin eteen).
KISÄLLI. Kuuletteko! Kuulkaa tuota muiskun luisketta, ei meikäläiset rohkeneisi noin muiden nähden, onko tuo nyt kaunista?
ISÄNTÄ ja LEIPURI (lyövät kahta kämmentänsä ja nauravat ääneensä).
LEIPURIN VAIMO. Mitäs ruoja siinä räkätät.
ISÄNTÄ. Onko tuo nyt laita väkeä, voi sitä suu parkaa.
LEIPURI. Kyllä meikäläiset saavat akan ilman tuollaista suunpaiskettakin, mutta se nyt on tuo sitä niin sanottua herrain hulluutta.