Viime aikoina on Veljeysseura ottanut yhteyteensä myös suomenruotsalaisten raittiusseuroja. Niitä oli viime vuosikokoukseen asti 4 yhtynyt.
Seuran äänenkannattaja Raittiuslehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Sen leviäminen on erittäin käytännöllisesti sovitettu. Jokaisessa vuosineljännesveron kannossa suorittaa kukin jäsen tavallisen pääyhdistykselle tulevan veron, 20 sentin, lisäksi vielä 5 senttiä Raittiuslehdestä. Niin ollen tulee Raittiuslehti jokaiselle seuran jäsenelle.
Vuosikokouksiensa yhteydessä pitää Veljeysseura aina suuremmoisen raittiusjuhlan, joka on tullut hyvin suosituksi ja vaikuttaa innostuttavasti ympäristöön. Muunkielisetkin ovat oppineet näitä juhlia kunnioittamaan, jopa kun juhla on kaivantoseudulla kaivantojen päälliköt pitävät työn kaivannoissa seisomassa tuona päivänä, että muunkielisetkin voivat nähdä suomalaisten juhlivan.
Viime aikoina on juhlan yhteyteen puuhattu laulu- ja soittokilpailuja, mutta näihin saakka on vielä osanotto ollut vähäinen. Kumminkin voidaan toivoa, että niistä vähitellen tulee Amerikan suomalaisille kunniakkaat laulu- ja soittojuhlat.
Raittiudenystäväin Yhdistys ei ole edistynyt läheskään niin vakavasti kun Veljeysseura, mutta eteenpäin on sekin mennyt. Siihen kuuluu nyt 12 seuraa. Yhdistyksen esimiehenä on kauvan aikaa toiminut N. A. Lempeä.
Kolmas suomalainen pääyhdistys syntyi pari vuotta sitte Idän valtioissa. Syynä tämän syntymiseen oli osaksi tyytymättömyys Veljeysseuraan, osaksi muutamien sanomalehtien yllytys. Yhdistys on nopeasti edistynyt. Sitä on auttanut monen Idän seuran halu päästä läheisempään yhteistoimintaan, kun ei Veljeysseura ole piirijakoa järjestänyt. Yhdistykseen kuulunee nyt toistakymmentä paikallisseuraa.
Paitsi näitä yleisyhdistyksiä on vielä monta vaikuttavaa paikallisseuraa, jotka toimivat itsenäisinä. Sellainen on Calumetissa toimiva "Hyvä Toivo Itsenäinen". Se syntyi suuren sovintopuhalluksen hetkellä mainitussa paikassa. Ajan ollen oli siellä syntynyt kaksi seuraa, toinen Ystäviin ja toinen Veljeysseuraan kuuluva. Oli tarkoitus nämä yhdistää ja saada suuri itsenäinen seura. Suureksi tuo seura muodostuikin, mutta kaikkia raittiuden harrastajia se ei voinut yhdistää. Vaikutus oli vaan, että paikkakunnalle syntyi kolme raittiusseuraa: tuo itsenäinen, toinen Ystäviin ja kolmas Veljeysseuraan kuuluva. Surkea näyte Amerikan suomalaisten puolue-elämästä!
Harborin Kunto, Rock Springsin Valon Lähde ja Astorian Suomiseura ovat niinikään itsenäisiä. Edistyneitä seuroja ovat ne kaikki. Rock Springsin ja Astorian seuroilla on kauniit raittiustalot.
Useammalla vähänkään vanhemmalla raittiusseuralla Amerikassa, on omat talot. Niitä on ainakin puolensataa. Sekin on todistus vilkkaasta raittiudenharrastuksesta.
Koko Amerikan suomalaisessa kansassa on raittius elävänä ja vaikuttavana aatteena. Harva on siitä välinpitämätön; yleisesti ollaan joko sen puolella tai jyrkästi sitä vastaan. Tästä ymmärrettänee sekin, että Amerikan suomalaisten keskuudessa juodaan hyvin paljon. Kohtuullisia lienee vähemmän kun muualla. Ken ei ole ehdottomasti raitis, hän tavallisesti juopi paljon. Kukin on ajatellut raittiusasiaa ja tullut joko sen vastustajaksi tai innokkaaksi kannattajaksi.