Raittius on jo voinut hyviä hedelmiään näyttää. Ehdottomasti raittiit ovat yleensä paremmin toimeentulevia, heidän joukossaan on enimmän varakkaita ja sellaisia, jotka johtavina toimivat niin hyvin aineellisissa kun henkisissä riennoissa. Usein raittiuden vastustaja pahoina päivinä turvautuu raittiin apuun. Sekin auttaa paljon raittiuden edistymistä. Seurakuntaharrastuksien vankimpana kantajoukkona on ehdottomasti raittiit kansalaiset.
Ja itse raittiusseuroilla on verraton sivistävä vaikutus. Ne ovat siveellisen ja kasvattavan seuraelämän keskuksena. Ne eivät työskentele ainoastaan juoppouden hävittämiseksi vaan yleensä sivistyksen nostamiseksi. Kun käyt Amerikan suomalaisen raittiusseuran kokouksessa, varmasti ihmettelet sitä juhlallisuutta, säntillisyyttä ja arvokkaisuutta, jotka toiminnassa kuvastuvat, ihmettelet, miten ovat nuo Suomen kaikilta ääriltä kokoontuneet, ennen niin kehittymättömät ja usein raa'atkin kansalaiset sivistyneet.
Tavalliset raittiusseurain kokoukset siirtolaisten keskuudessa ovat sulettuja, s.o. niihin pääsee ainoastaan jäsenet, jotka ovelta lausuvat vartijalle määrätyn tunnussanan. Tuo tunnussana annetaan joka vuosineljännekseksi ja saapuu yleisyhdistyksen johtokunnalta suletussa kirjeessä.
Kun astut sisään, näet kauniin kokoushuoneen perällä korotetun lavan. Sen takana seinällä on kehyksissä seuran lupakirja, charteri, usein komean raittiuslipun suojaamana. Lavalla on useampia tuoleja, joista keskimmäinen on esimiehen. Muilla tuoleilla hänen vierellään istuvat iltamien aikana ne puhujat y.m., jotka esiintyvät ohjelmanumeroiden suorittajina. Lavalla on myös kummallakin sivulla pöydät, joiden ääressä istuvat pöytäkirjuri ja rahastonkirjuri. Kullakin toimihenkilöllä on määrätyt paikat. Huoneen sivuseinämillä on pienet lavat, joilla kummallakin on tavallisesti vaan yksi tuoli. Siellä istuu rahastonhoitaja ja seuran välittäjä (kirjeenvaihtaja). Neljännellä seinämällä, vastapäätä puheenjohtajan lavaa, on varapuheenjohtajaa varten lava ja tuoli.
Keskellä lattiaa istuvat jäsenet vakavina. Kokous alkaa rukouksella ja jonkun raittiuslaulun laulannalla. Käsiteltävät asiat otetaan esille tarkasti määrätyssä järjestyksessä käsikirjan ohjeiden mukaan. Seremonioissa on kaikki toimihenkilöt osallisina.
Erittäin juhlallista on uuden jäsenen vastaanotto. Ulkona esittää hän pyrkimyksensä seuran palvelijalle, joka tuo esityksen seuralle. Jäsen astuu palvelijan ohjaamana puheenjohtajan lavan eteen ja puheenjohtaja huomauttaa raittiustyön tärkeyttä, jota vielä tarkemmin, ohjelmalleen selittää varapuheenjohtaja käsikirjan mukaan. Kaikki jäsenet nousevat seisomaan. Puheenjohtaja ottaa juhlallisen lupauksen ja sen saatua annetaan jäsenelle vielä kehoituksia toimimaan innolla raittiusriveissä. Puheenjohtaja kuiskaa uuden jäsenen korvaan tunnussanan ja kättä puristaen toivottaa hänet tervetulleeksi. Muut jäsenet samaten antavat kättä ja lauletaan yhteisesti joku vastaanotoksi sopiva laulu. Jäsen, joka näin juhlallisesti on tehnyt raittiuslupauksen, ei sitä hevillä unehuta. Lupausten rikkomiset vakavissa seuroissa ovatkin vähälukuiset, katsoen siihen kiusaukseen mikä Amerikassa on.
Joka vuosineljännes valitaan seuralle kaikki muut virkamiehet paitsi välittäjä, jonka virka-aika kestää yhden vuoden. Valitut virkamiehet pannen käden sydämmelleen tekevät juhlallisen lupauksen, että vointinsa mukaan toimivat raittiusaatteen ja seuran hyväksi.
Kokous lopetetaan rukouksella ja laululla.
Paitsi näitä sulettuja kokouksia panevat seurat toimeen ulkopuolisille avonaisia iltamia, joihin hankitaan voimien mukaan hyvä ohjelma. Siellä esitetään puheita, laulua, lausuntoa, jopa näytelmäkappaleitakin ja torvisoittoa. —
Paljon ovat olot Amerikan suomalaisten keskuudessa muuttuneet parempaan päin viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Tähän muutokseen parempaan päin on suurimpana vaikuttajana raittiustyö ollut. Jos raittiustyö edelleenkin pysyy tuollaisena elävänä voimana, voimme tulevaisuudelta vieläkin enemmän odottaa.