Calumetin suomalainen naisyhdistys kustantaa erityistä Naisten Lehteä, joka on vielä vaari pieni yritys oman äänenkannattajan alalla, mutta sellaisenakin on paljon valaissut asiaa ja selventänyt yhdistysten tarkoituksia.
Myöskin San Franciscossa, Astoriassa sekä muuallakin on sisarseuroja, jotka jäseniään turvaavat sairauden y.m. sattuessa. Näistä on San Franciscon seura varttunein ja on erittäin hyvällä aineellisella kannalla.
Eteenpäin siis mennään tälläkin alalla Amerikan suomalaisten keskuudessa. Alulla kyllä vasta ollaan, vaan toivoa sopii, että kehitystä jatkuu. Sitä mukaa kun jäsenten omat voimat varttuvat, myöskin yhdistysten toiminta laajenee ja henkisentyy. Ja sitte kun useampia seuroja syntyy sekä nämä muodostuvat keskenään yhteiseksi liitoksi, voidaan jo Amerikan suomalaisilta naisilta enemmän odottaa.
Sanomalehdistö ja valistustyö.
Sanomalehdistöllä on Amerikan suomalaisten keskuudessa hyvin vaikuttava merkitys. Kotimaassa ei harrasteta niin paljon sanomalehden lukemista kun siirtolaistemme luona Amerikassa. Se näyttää aivan kun tarpeen välttämättömältä vaatimukselta, että jokaiseen siirtolaisperheeseen tulee ainakin yksi sanomalehti. Useihin tulee niitä paljon enemmän. Ja sellaisiin perheisiin, joiden luona on täysihoidossa (boordissa) nuorta väkeä, tilataan tavallisesti kaikki Amerikan suomalaiset sanomalehdet, jopa useampiakin vuosikertoja erittäin suosituita lehtiä. Niin löytyy taloja, joihin tulee aina parikin kymmentä vuosikertaa sanomalehtiä. Useaan suomalaiseen asumaseutuun tulee lehtiä enemmän kun on siellä perheitä, paikoin enemmän kun on täysinkasvaneitten lukumäärä. Sattumalta on käsissäni eräs tiedonanto, jonka mukaan muutamalle suomalaiselle seudulle, jossa on vaan 23 perhettä, tulee sanomalehtiä yhteensä 130 vuosikertaa! Tämä ei ole mikään erikoistapaus. Etsiskellen voisi löytää vieläkin puhuvampaa tilastoa.
Paitsi Amerikan suomalaisia lehtiä lukevat siirtolaiset jotenkin paljon myös Suomen sanomalehtiä, etenkin Pohjanmaalla ilmestyviä, onhan siirtolaisten enemmistö pohjalaisia. Kumminkin näyttää siltä, että Suomen lehtiä tilataan Amerikkaan suhteellisesti vähemmän kun sikäläisiä suomalaisia lehtiä kulkeutuu Suomeen. Pohjanmaalla luetaan Amerikan suomalaisia lehtiä melkein yhtä paljon kun kotimaisiakin. Tavallisesti tehdään tilaus Suomeen lehtitoimistoissa niiden omaisten kautta, jotka ovat Amerikassa. Verrattain vähän tilataan amerikkalaisia lehtiä Suomesta käsin. Amerikassa ansioilla oleva perheenisä tai muu omainen tilaa lehden kotiinsa Suomeen, samalla kun itsellensäkin. Ja toiset taas lähettävät omat lehtensä Suomeen sitä mukaa kun ovat lukeneet.
Syitä siihen, miksi Amerikan suomalaiset tilaavat ja lukevat enemmän sanomalehtiä kun kotimaassa, on montakin. Ensiksikin on heillä aina enemmän rahaa käsillä kun oli kotimaassa. Toiseksi tuntee siirtolainen aina enemmän tiedon kaipuuta kun mitä tunsi Suomen vanhoissa, totutuissa oloissa. Hän tahtoo tietoja kotimaastaan, ja kun hänen ansionsa riippuu suureksi osaksi ajoista Amerikassa, haluaa hän saada selkoa siitä, miten nuo ajat kehittyvät. Tavallisesti on hän lujasti sitä uskoa, että republikaanipuolue antaa työmiehelle hyviä aikoja ja demokraatit huonoja. Niinpä katseleekin hän sanomalehdistä, millä kannalla republikaanien puoluetoiveet ovat. Amerikan suomalaiset sanomalehdet kirjeenvaihtajiensa kautta kertovat tarkalleen minkälainen ansio ja työnsaanti on kullakin työpaikalla, niissä on suomalaisia. Näiden tietojen johtamana voi työtön tai huonoansioisessa paikassa työskentelevä siirtyä paremmille seuduille. Farmarit seuraavat lehdistä innolla viljanhinnan nousua ja laskua suurissa viljapörsseissä.
Vielä on yksi huomattava syy sanomalehtien suureen tilaukseen mainitsematta. Amerikassa kaupitellaan sanomalehtiä kokonaan erilaisella innolla ja toimeliaisuudella kun mitä Suomessa on tavallista. Sen vuoksi parhaimmat Amerikan suomalaiset lehdet ovat saaneet tilaajamääränsä nousemaan aina kahdeksaan tuhanteenkin, joka on kokonaan erinomaista verraten kotimaan sanomalehtien tilaajamääriin. Amerikkalainen sanomalehden julkaisija lähettää asiamiehiä lukuisasti kulkemaan yleisön keskuudessa. Suomalaisten sanomalehtien asiamiehet kulkevat jokaisessa siirtolaiskodissa, jonne vaan on mahdollista kannattavaisuuden toivolla käydä. Niinpä on esimerkiksi "Siirtolaisen" asiamies käynyt aina Alaskassa asti. Matkat tietysti maksavat paljon, kun asuvat suomalaiset hyvin hajallaan laajassa maassa. Mutta sittekin on sellainen levittämistapa osoittautunut hyvin kannattavaksi. Suuri ero mahtaisi tilaajamäärässä olla, jos ei tällä tavalla lehteä levitettäisi. Asiamies ei ainoastaan kerää uusia tilauksia, vaan kantaa maksuja vanhoista ja ottaa uudistuksia.
Amerikan suomalaisten kiivas puolue-elämä vaikuttaa sekin sanomalehtien leviämiseen. Onpa lehtiä, joiden kannatus aivan pääasiallisesti riippuu puolue villityksestä ja sen vuoksi ne koettavatkin kaikilla keinoilla pitää puoluekiihkoa yllä. Kiihkoisimmat puoluemiehet levittävät harvinaisella kiihkolla omaa äänenkannattajataan ja pitävät lehtiasiaa päivänkysymyksenä, alituisena puheaineena suomalaispiireissä.
Mitä tulee itse siirtolaissanomalehtiin yleensä ovat ne kokonaan eri lajia muista, syntyneet omituisten olosuhteiden vaikutuksesta. Parhaimmat siirtolaissanomalehdet Amerikassa ovat saksalaisilla. Ne vetävät vertoja sisältönsä etevyydessä vaikka minkä maan varsinaiselle valtiolliselle sanomalehdistölle. "Staats-Zeitung" New Yorkissa lienee suurin saksankielinen sanomalehti mailmassa. Se ilmestyy vähintäin kaksi kertaa päivässä ja monisivuisena. Sen vertainen alkaa jo pian olla saman kaupungin "Morgen-Journal". Uutisten ja kirjoitusten arvokkaisuuden puolesta kilpailevat ne kaupungin suurien englanninkielisten lehtien kanssa.