Uskonnollisissa harrastuksissa ovat apostolisluterilaiset näyttäneet vilkkaampaa toimintaa. Heillä on pari kirkkoakin, yksi kauppalassa, toinen eteläkontrilla.
On raittiusseurakin ollut toiminnassa, mutta väliin on se viettänyt hyvin kituvaa elämää. Kumminkaan ei pidä luulla, että seudulla vallitsisi suuremmassa määrässä muu juoppous kun ehkä — kahvinjuonti. Maanviljelysseuduilla ei raittiustyö ole niin välttämätön kun kaivantopaikoilla, missä rahaa enemmän liikkuu ja viekotukset ovat suuremmat.
New York Millsin kauppalassa ilmestyy Nylundin veljesten omistamana sanomalehti Uusi Kotimaa, joka on vanhimpia nykyään ilmestyvistä suomalaisista lehdistä Amerikassa.
Kun lähdemme New York Millsin kyläntapaisesta kauppalasta poikki maisin pohjoiseen, tulemme Paddockiin ja siitä sitte Sebekan asemalle. Täältä hiukan matkaa länteen on Menahgan asema "Mustikka"-alueella. Niin hyvin Sebekassa kun Menahgassakin on suomalaisia liiketoimissa. Menahgasta viidettä mailia hevostietä läpi synkän petäjikön tulemme Runebergin siirtokuntaan. Siellä, kuten yltäänsä tällä seudulla, on vankka suomalainen asutus. Viljelys ei ole vielä niin vanhaa kun New York Millsin ympäristöllä, mutta alku on hyvä, ja tyytyväisinä kansalaisemme siellä asustavat. Sanotaan, että koko tällä alueella, lukuun ottaen edellä mainitutkin seudut, asuu suomalaisia ainakin yli 6,000. Varsinainen Runebergin kauppala on vielä pieni, mutta hiljalleen edistyvä. Alkupuolella vuotta 1898 paloi siellä postikonttori ja sen sisälle suomalainen postimestari. Runeberg on puhtaasti suomalainen siinäkin suhteessa, että siellä kauppalan virkakuntakin on tavallisesti läpeensä suomalainen.
Länteen, pohjoiseen ja etelään päin Runebergistä, samoin kun New York Millsistäkin on vielä muita vankkoja suomalaisseutuja, ja asutus jatkuu pitkälle. Edellisten lisäksi mainitsen vaan nimeltä muutamia paikkoja. Claykauntissa on Cromwell, Douglasissa Holmes City, Brandon, Spruce Hill y.m. Holmes Cityssä on ennen ollut paljonkin suomalaisia, mutta moni on sieltä muuttanut muualle etsimään parempia maita. Myöskin Kittson, Roseau, Polk ja Casskaunteissa on suomalaisia asutuksia. Ja Itascakauntissa on suomalaisia La Prairiessa, Swan Riverillä, Trout Lakessa y.m. Metsätyöt siellä vasta ovat avanneet asutusta siirtolaisille. Toddkauntissa on suomalaisena asutuksena mainittu Grey Eagle.
Etelämpänä on vielä mainitsematta jätetty Renvillekaunti, jossa on vanhaa suomalaisasutusta aina niiltä ajoilta, jolloin Cokatoonkin vanhimmat suomalaiset asettuivat. Siellä on Bandonin, Franklinin y.m. suomalaiset siirtokunnat. Myöskin täällä ovat Vermlannin suomalaiset löytäneet itselleen uuden kotimaan.
Hubbard ja Swiftkaunteissa mainitaan myös olevan suomalaisia, sekä Ramseykauntissa, johon St. Paulin suuri kaupunki kuuluu, tietää tilasto löytyvän kansalaisiamme lukuisasti. Useassa muussa kauntissa, hajallaan yli koko valtion, on heitä pienemmässä määrässä. Mutta tarkastelemista vielä ansaitsee suuret suomalaisseudut Duluthista pohjoiseen päin. Siellä onkin useita tuhansia kansalaisiamme, työskennellen etupäässä rautakaivannoissa.
Luoteessa päin, jotenkin lähellä Duluthia on n.k. Thompsonin kontri, suurehko suomalainen maanviljelysseura. Se kuuluu Carltonkauntiin samoin kun Moose Lakekin etelän puolella. Enimmät farmarit ovat St. Louisjoen varsilla. Jotenkin hyvin tulevat kansalaisemme siellä toimeen, eläen hiljaisesti ja rauhallisesti.
St. Louisjokeen laskee vasemmalta Cloquetjoki. Täällä on Cloquetin pieni kaupunki, jossa on vilkas lauta- ja sahaliike. Suomalaisia on siellä useita satoja varsinkin kesäiseen aikaan ja omistavat he useita kymmeniä talojakin. Talvisin menevät nuoret miehet tukkitöihin ja kaivoksiin.
Useita vuosia on Cloquetissa työskennellyt raittiusseura Ilmarinen ylipäänsä jotenkin hyvällä menestyksellä.