Mutta jos se aika tarjosi vaaroja, antoi se etujakin. Työmiehen päiväpalkka oli parhaimmillaan ollessa 20 dollaria, siis enemmän kun nykyisin Klondikessa. Mutta tähän vaadittiin mieheltä rohkeutta, hyvää silmää ja tarkkaa ampumakättä. Kaivanto- ja huuhdontatyössä tuli aina olla valmis tappelemaan ja itseään puolustamaan ryöväreitä sekä paikan anastajia vastaan.
Mutta Montana ei ole enää se vallaton, mikä se oli 30 vuotta sitte. Eivät ole ansiotkaan enää samat. Siirtolaistulvan enetessä on sivistys ottanut jalansijan, oikeus saanut arvon. Päiväpalkkakin on 20 dollarista laskeutunut 3—4 dollariin, jopa vähemmäksikin. Mutta vieläkin on Montana verraten onnellinen maa työmiehille, palkka on parempi ja työmiehellä on suurempi itsenäisyys kun muualla.
Varsinainen suomalainen siirtolaisuus tähän valtioon saa merkityksensä vasta vuoden 1880 jälkeen, jolloin ajan hurja henki oli ehtinyt tasautua ja palkatkin vähetä. Suomalaisia kerääntyi Helenan ja Butten ympäristöille kaivanto- ja metsätöihin.
Butte on Amerikan suurin kaivantokaupunki. Siellä nousee kaivantomiesten luku noin 10,000 ja on heillä vahva veljeysliitto, työväenunio, joka valvoo työkansan etuja ja estää palkkoja laskeutumasta. Niinpä onkin siellä kaivantomiehen säännöllinen työpalkka 3 1/2 dollaria päivässä. Saadaan siellä tavallisessa työssä 4 dollarinkin päiväpalkkoja. Maanpäällystöissä on palkka 3 dollaria päivässä. Mies, joka kerran on työn saanut, saa tehdä työtä joka päivä, sunnuntaisinkin. Työväenunio katsoo, ettei liikoja miehiä kaivantoihin pääse.
Savuinen ja nokinen on Butten kaupunki. Satoihin nousevain kaivantojen savupiipuista tupruaa sakeata savua tehden ilman himmeäksi, mutta samalla todistaen työstä ja toimesta. Alempana laaksossa sijaitsee isot survimot metallin puhdistusta varten ja niissä tarvittavaan voimaan poltetaan satoja tonneja hiiliä päivässä, mikä savuna leviää ilmaan lisäämään Butten nokisuutta.
Suomalaisia elää Buttessa lähemmäs neljään sataan. Siellä on koko joukko suomalaisia perheitä ja suuri luku yksinäisiä. Enimmät suomalaiset työskentelevät kaivannoissa saaden hyvää palkkaa, kuten on mainittu. Täysi hoito yksinäiselle miehelle maksaa 28—35 dollaria kuukaudessa. Säästää siis voi melkoisen joukon se, jolla vaan on halua säästää. Enimmäkseen ovatkin seudun suomalaiset hyvin toimeentulevia, vaikka osalta tahtoo liian, suuret verot kapakoihin kulua. Butte on tullut oikein kuuluisaksi väkijuomatulvastaan.
Henkiset riennot eivät ole tahtoneet saada pysyväistä jalansijaa Butten kuumeentapaisen elämän reuhauksessa. Useampia eri kertoja on perustettu raittiusseuroja estämään juoppouspaheen leviämistä äärettömiin, mutta ne eivät ole kauvan eläneet. Viime aikoina on kumminkin vakavampi henki päässyt nousemaan, kun on raittiutta täydellisesti harrastavain henkilöiden jäsenluku lisääntynyt. Ovat suomalaiset seutukunnalla olleet seurakuntaharrastuksissakin. Viimeinen seurakunta hajosi sen takia, että saivat sopimattoman miehen, F. E. Uhteen opettajakseen.
Butten suomalaiset ovat kyllä uutterasti yrittäneet henkisissä riennoissaan, mutta harrastajain luku on ollut vähäinen. Paitsi ylläkerrottuja on heillä lainakirjasto, on myös suomalaiset säveleet kaikuneet torvisoittokunnasta y.m. Mutta juoppous on isoon osaan kansalaisista syvät juurensa lyönyt, ei ainoastaan miehiin, vaan naisiinkin. Entisestään ovat Butten suomalaiset kumminkin huomattavasti parantuneet.
Red Lodgen kivihiilikaivanto on rikas hiilestä ja laadultaan on aine hyvää. Se on vanhempi Sand Couleen ja Beltin kaivantoja. Kaupunki sijaitsee Kalliovuorten itäisellä harjanteella, etelään päin Yellowstonejoesta. Sinne kulkee Northern Pacificrautatien haararata ja käytetäänkin hiilet pääasiallisesti rautatievetureissa. Laadulleen on hiili puoleksi bituminimaista ja sisältää varsinaista hiiltä lähes yhtä paljon kun se ensi luokan bituminihiili, jota Ohiossa saadaan. Kuusi hiilisuonta pistää maanpinnalle siinä mäenkupeella, jossa kaivokset ovat, noin 100—200 metrin päässä toisistaan. Ainoastaan paksuimmat niistä ovat vasta otetut työn alle. Tuskin löytyy Yhdysvalloissa monta kaivantoa, joissa hiilenotto tulee niin halvaksi kun näissä, syystä että hiilisuonet ovat paksuja ja puhtaasti hiiltä sisältäviä eikä tarvita mitään nostokoneita, hiiliä kun kaivetaan mäen kupeesta maanpinnan tasalta ja suoraan lastataan vaunuihin.
Suomalaisia asustaa täällä muutamia satoja. Hauskan vaikutuksen tekee kävijään heidän elämänsä. Tuskin on montakaan suomalaista, jotka eivät kuulu raittiusseuroihin, niitä nimittäin on kauvan aikaa ollut kaksi seudulla. Suomalaiset seurustelevat aivan kun veljekset myös muunkielisten kanssa ja näyttävät kansalaisemme olevan johtavina kaupungin seuraelämässä. Siivolla ja rehellisellä käytöksellään ovat he saavuttaneet muunkielisten kunnioituksen. Muutamat suomalaiset ovat ottaneet amerikattaria kainaloisiksi kanoikseen.