Talvella ryhtyi usea näistä rautakaivantoon työhön, missä palkkaa luvattiin 1 doll. 75 senttiä päivältä. Mutta kun oli jonkun aikaa tehty työtä, karkasi rahastonhoitaja eikä siis palkkaa saatu. Niin täytyi heittää työt siihen.
Keväällä sitte alkoi kalastus Columbialla ja tämä sai vilkkaan liikemuodon. Kun ei ollut muutakaan työtä, rupesivat suomalaisemme kalastajiksi. Viisas kohtalo teki maamiehiksi aikovista kalastajia ja siten rakensi suomalaisten suurimman pesäpaikan Oregonissa. Kalastus kyllä ei noihin aikoihin ollut kovin tuotteliasta, vaikka kalansaanti oli hyvä. Lohen hinta oli vaan 25 senttiä kappale, josta hiljalleen on kohoutunut pysyen dollarin vaiheilla useampina vuosina, vaikka on taas viime vuosina alkanut laskeutua.
Siihen aikaan kun ensimmäiset suomalaiset asettuivat Astoriaan, oli se pahainen kylän resu, yksi oli kaduntapainen. Lika ja lohenraadot kuvasivat kurjaa kalastuskylää.
Mutta Astoria on kasvanut sitä mukaa kun suomalaisiakin on tullut. Kadut on laitettu kuntoon, rakennettu ja järjestetty. Kaupungissa on nyt noin 8,000 asujanta, joista ehkä kolmatta tuhatta suomalaisia. Ei kaupungin vaan tarvitse olemassa oloaan hävetä. Ja nyt se vasta pääsee edistymään kun on rautatiekin saatu.
Suomalaiset asuvat kaupungin kummassakin päässä, ala- ja yläkaupungissa. Alakaupungissa, jota kutsutaan Uniontowniksi asustaa noin puolitoista tuhatta suomalaista aivan tarkassa järjestyksessä, talo talolta, eroitettuina toiskielisistä. Siellä on heillä oma kokoushuoneensakin, joka komeana esiintyy korkealta paikaltaan näyttäen ohikulkeville, että tässä se on "Suomihaali". Huone on raittiusseura "Suomen", joka on toistakymmentä vuotta ollut vaikutuksessaan. Rakennus on tullut maksamaan noin 3,000 dollarin vaiheille. Komeat talot ympäröivät komeaa kokoushuonetta ja koko seutu näyttää jykevältä, itsenäiseltä suomalaiskylältä.
Yläkaupungilla on toinen suomalaisten kyläkunta liki tuhanteen nousevan väestön kanssa, vaikka he siellä ovat enemmän toiskielisten seassa. Kirkko ja pappila ovat siellä tienoin myöskin, ja suomenkieli sointuu tasarintaa englannin ja ruotsin kanssa. Keskikaupungilla asuu useita liikemiehiä ja perheitäkin.
Suomalaisia liikehuoneita on useita ja jotkut niistä ovat jotenkin valtaviksi nousseet. On siellä suomalainen sanomalehtikin "Lännetär". Myös on suomalainen apteekki. Ja suomalainen lääkäri, tri Beckman on muutamia vuosia ollut asettuneena Astoriaan. Hän on syntynyt Jalasjärvellä 1851, tullut Amerikkaan noin 30 vuotta sitte, suorittanut lääkärintutkinnon Philadelphiassa v. 1884 ja toiminut sitte lääkärinä Philadelphiassa vuoteen 1895, jolloin muutti Astoriaan. Melkein kaikissa "toiskielisissä" liikehuoneissa palvelee suomalaisia, joten ei puutu mitään mukavuuksia, vaikka ei englantia taitaisikaan.
Muutamia suomalaisten suurempia liikeyrityksiä on mennyt kumoon. Niistä harmillisimmat ovat olleet kalakeittimöiden häviöt, joita suomalaiset ovat pari kertaa saaneet kokea. Mutta nyt on kalamiehillä keittimö, jonka yhtiö näyttää varmalta. Tämä syntyi kesällä 1896 olleesta työlakosta, kun eivät yksityisten keittimöiden isännät suostuneet maksamaan kalastajille viittä senttiä lohinaulasta. Pari sataa kunnollisinta kalastajaa, enemmistö suomalaisia, muodosti yhtiön, jonka keittimö on suurin kaikista ja panee kannuihin parasta lohta. Kaikki työ toimitetaan uusimmanaikuisilla koneilla. Yhtiön kala on saanut suurinta suosiota markkinoilla. V. 1897 valmisti tämä uusi keittimö säilykkeinä 48 tuhatta laatikkoa lohta; jokaisessa laatikossa on 48 naulanvetoista astiaa, "kannua".
Henkisten pyrintöjen puutetta ei Astorian suomalaisilla ole ollut pitkiin aikoihin. Kuten jo mainittu, raittiusseura "Suomi" on toistakymmentä vuotta vanha. Se on paljon vaikuttanut Astorian suomalaisten kehityksessä. Seura on toiminut itsenäisesti, kuulumatta mihinkään "yleisyhdistykseen".
Kirkollinen toimi ja seurakuntaelämä on ollut säännöllistä vuosikausia. Komea kirkko ja pappila todistavat kansan harrastusta. Pappina Astorian suomalaisten keskuudessa on monta vuotta toiminut pastori J. J. Hoikka, joka onkin Astorian suomalaisen seurakunnan luoja. Kun pastori Hoikka muutti Michiganiin, toimi Astoriassa vähän aikaa pastori Tanner. Nyt on seurakunnassa pappina pastori Adolf Riippa ja on seurakunnalla hyvä kannatus suomalaisten keskuudessa. Astorian suomalaista kirkkoa koristaa kansalaisemme J. A. Oldenburgin rouvan maalaama ja lahjoittama alttaritaulu, kuvaten Jeesusta saarnaamassa venheestä kalastajille.