— Koetan parastani, lupasi intiaani.
— Tästä saat rohkaisua, sanoi Gustaf, tarjosi muutamia ryyppyjä ja vei intiaanin sivulle, missä alkoi neuvotella hänen kanssaan.
Sitten kannettiin vampunikasa paaluaitausten edessä olevan suuren nuotion ääreen ja ryhdyttiin tekemään turkiskauppoja. Intiaanit toivat kaikista aitauksista majavan sekä muiden kallisarvoisten eläinten nahkoja.
Klas kulki väkijoukossa tarjoten ryyppyjä ja siten yllyttäen kaupantekoon.
Erkki ei voinut enää hillitä malttamattomuuttaan, kun tiesi morsiantansa uhkaavan vaaran.
— Minun täytyy mennä Stinaa suojelemaan, sanoi hän ja laskeutui puusta. — Seuratkaa te täältä korkealta asiain kulkua ja auttakaa, milloin tarvis on.
Erkki laskeutui jyrkänteeltä tasangon puoleista rinnettä alas.
TULIJUOMA JA TULILUIKKU.
Martti ja Luukas seurasivat korkeasta piilopaikastaan kaupankäyntiä.
Hollantilainen kokosi nahkoja kasaan, Gustaf maksoi hinnan helminauhassa, mitaten sen pituutta. Helmet kimaltelivat tulen valossa. Muutamat intiaaneista olivat tulleet jo niin päihdyksiin, että yrittelivät sotatanssia. Heidän joukossaan oli myös se, jolle Gustaf oli erikoisen tehtävän uskonut ja sitä varten antanut runsaasti rohkaisua.