— Kiitoksia… minä en osaa.
— No kyllä sen verran —
— Ettekö kuule, minä en osaa!
Heikki kyllä kuuli, vaan kun luuli sen tavalliseksi ujostelemiseksi, ajatteli vähän tinkiä.
— No eiköhän sentään koeteta? Edes yhden kerran!
— Ei teidän kanssanne, vaikka osaisinkin. Tiehenne siitä!
— Se on hyvin ikävää ettei osaa… tuossa iässä… ja noin suuri — puheli Heikki kiukustuneena ja poistui hammasta purren toisten luo.
— Saitko pitkän nenän! — pilkkasi Kalle.
— Kyllä minä ne… senkin räkättirastaat… ovat ylpeitä kuin emäkanat — mutisi Heikki.
— Niin… mene vieläkin! — virnisteli Jussi.