— Miksi ne ovat köyhiä?
* * * * *
— Miksi ne ovat köyhiä, mamma?
— Voi voi! Nyt sinun on lähdettävä nukkumaan, muuten sinä teet mamman sairaaksi!
— Mutta eipä pappakaan ole vielä tullut. Miksi pappa viipyy aina kauan?
— Papalla on paljo työtä; hän, on varmaan Kansanvalistusseuran kokouksessa nytkin.
— Mikä se valistusseura on?
* * * * *
Ulohtaalla katureunasta, upean aidan ja puiston ympäröimänä, on talo, jonka olemassaolo on julkinen salaisuus, — talo, joka päivin on kuin kuollut, mutta öisin herää räiskyvään elämään. Silloin se on iloinen talo. Mitä rumempi ja pimeämpi on yö, sitä iloisempi on se.
Sen ikkunat ovat tarkasti verhotut ja peittävät sisäänsä kaiken mitä siellä on: hyvin kunnioitettavat vieraat, jotka siellä vapautuvat kaikista ahtaista elämänkaavoista, ja iloiset talon asujamet, jotka elävät ja pukeutuvat vaan sitä yötä ja sitä seuraa varten.