Tarkasteltakoon vielä erikseen syljen käyttöä eräisiin parannustarkoituksiin. Näissä on huomattavinta silmän ja silmän seutujen sairauksien parantaminen syljellä. Liiviläisten käsitys silmäluomiin syntyvien ajettumien, n.s. näärännäppyjen syntymisestä varomattoman sylkemisen seurauksena on jo mainittu. Mutta samalla tunnetaan sylkeminen juuri näärännäppyjen parannuskeinona. Ne saadaan poistumaan sylkemällä vasten potilaan kasvoja.[526] Tahi on niitä kolmasti pyyhittävä kissan hännällä ja joka kerta sylkäistävä.[527] Ersämordvalaiset ovat samaten poistaneet tätä sairautta sylkemällä ja loitsimalla.[528] Tässä on siis vallitsemassa sama suhde kuin kielen sairastumisen ja parantamisen välillä.
Sylki on ikivanhoista ajoista saakka ollut erikoisesti suosittu juuri silmätaudeissa. Evankelioissa on kolme ihmekertomusta, joissa Jesus käyttää sylkeänsä parantamisessa (Markus 7: 33, 8: 23, Johannes 9: 6) ja kahdessa niistä hän parantaa sokean. Tacitus kertoo keisari Vespasianuksen parantaneen sokean sylkemällä unessa saamansa osoituksen mukaan tämän silmiin.[529]
Sangen yleistä on sylkeminen eräissä taikatoimissa, joista useimmat kuuluvat profylaktisten temppujen luokkaan, toisin sanoen, ovat selviä varaustaikoja. Pestessään jostakin ojasta silmiänsä, suomalaiset siihen ensiksi kolmasti sylkevät.[530] Silmänpesuveteen on muutenkin ensiksi syljettävä, sitten ei siitä mitään tartu.[531] Lasta kylvetettäessä on saunaveteen samasta syystä aina syljettävä[532] ja lapsen riepuja järvessä pestäessä on riepua ensin kolmasti puraistava, sitten syljettävä veteen.[533]
Samoin on haaskan ohi kuljettaessa sekä kun astutaan huoneeseen, jossa ei ennen ole oltu, sylkäistävä.[534] Tämä on tehtävä jonkunlaisen tartunnan ehkäisemiseksi.[535]
Sylkemällä varaudutaan yleensä epämääräiseltä pahalta, vaikeasti todettavissa olevaa taikavaikutusta vastaan. Jos lapsi säikähtää, imaistaan vesi lapsen silmistä, sylkäistään lattiaan ja syljetään, "niin ei tartu".[536] Kun huomataan kahdesta tikusta, oljenkorresta t.m.s. lattialle muodostunut risti, on tarkoin varottava astumasta sen yli, jollei heti lueta loitsua ja syljetä kolmasti eteensä.[537] Tuntemattomalta taholta uhkaavaa epämääräistä tartuntaa vastustetaan asiaankuuluvan loitsun yhteydessä sylkemällä. Esim.: Syljetään kolmasti ja sanotaan: "Ei tännään tartu, nythän on sunnuntai, maanantai, tiistai j.n.е.", siis mainitaan sen päivän nimi, mikä kulloinkin on.[538]
Vanhojen suomalaisten tietää Lencqvist vesillä ollessaan, kun heidät tapasi vihuri, sylkeneen sitä kohti, arvellen siinä olevan noita-akan tahi pahan hengen.[539]
Erästä "pahan silmän" uskon muotoa, kehumisella tahi kiittämisellä aiheutettavaa vahingollista taikavaikutusta, on Suomessa sylkemällä vastustettu. Karjalassa oli lapset silmäämisen pelosta ristille tuotaessa huolellisesti kääritty vaatemyttyyn, niin että kasvoja oli vaikea saada näkyviin. Kun eräs kirkkoherran rouva kaivoi lapsen kasvot näkyviin ja kehui, kummi kolmasti sylki.[540]
Sylkemällä on ehkäisty myös selvästi tajuttavaa tartunnan vaaraa. Jos mennään saunaan, jossa aikaisemmin on kylpenyt tarttuvaa tautia poteva, on kolmasti syljettävä eteensä.[541] Trachoman tarttumisen ehkäisemiseksi on sitä sairastavaa syljettävä silmille.[542] Hammastaudissa syljettiin kolme kertaa perätysten pulloon, joka vietiin kiehuvaan hetteeseen.[543]
Virolaisten käsitysten mukaan näyttää yleensä olevan kiellettyä sylkeä tuleen. Tämän kiellon rikkomisesta on seurauksena kipeytymät kielessä ja suussa.[544] Myöskin on sylkeminen täällä tunnettu varaustaikana. Silmiä pestessä on joko syljettävä maahan[545] tahi kolme kertaa pesemään ruvetessa ja siitä lakattua.[546] Ennenkuin istutaan maahan, on siihen kolmasti syljettävä, samoin, kun noustaan istumasta ylös.[547] Kun joesta juodaan, on sitä ennen jokeen syljettävä, silloin ei vedestä koidu mitään "pahaa".[548] Sille paikalle, jolle lasketaan virtsaansa, on ensin kolmasti syljettävä. Silloin eivät "ma alused" käy päälle.[549]
Eräät etäisempien suomensukuisten kansojen sylkitaiat muodostavat analogioita Itämeren suomalaisille. Jos votjakki kompastuu yhtäkkiä tasaisella paikalla kulkiessaan, niin että hänen jalkansa käy kipeäksi, hänen on heti käännyttävä takaisin ja syljettävä sille paikalle; muussa tapauksessa jää ihminen koko eliniäkseen rammaksi.[550] Jos taas votjakki kaatuu, sylkäisee hän kaatumispaikalle ja sanoo oste! s.o. herra armahtakoon![551]