Syrjänit suojelevat ulostusta pahanilkiseltä taikuudelta määrätyllä tavalla sylkemällä.[552]
Votjakit ovat vielä sylkemällä vastustaneet sellaista taikavaikutusta, joka syntyy peiliin katsomisesta. Jos joku katsoo peiliin ja lähtee sen luota siihen sylkemättä, on hän tämän jälkeen vähitellen laihtuva. Jos taasen pienelle lapselle, kun se ei vielä puhu, näytetään hänen kuvansa peilissä, jää lapsi mykäksi koko iäkseen.[553] Jo antikin, samaten kuin lukuisille myöhemmän ja nykyajan kansoille on ollut tunnettua taikatila, joka syntyy katselemalla omaa kuvaansa kuvastimessa tahi vedenpinnassa. Tämä psykoneurologiselta pohjalta lähtevä lumouksen tila, joka ilmenee taikauskoisena pelon ja vastenmielisyyden tunteena omaa peilikuvaa katsellessa, on johtanut luuloihin, joiden mukaan kuvastimeen katselemisesta saattaa varsinkin lapsille olla pahoja seurauksia. Saksalaisen taikaluulon mukaan ei lapsi saa katsoa kuvastimeen, ennenkuin se on vuoden vanha. Muutoin siitä tulee turhamainen, ylimielinen, tuhma, tahi on hän sammaltava j.n.e.[554]
Suomalaisessa taikakäytännössä on sylkeminen, joko loitsuun yhtyneenä tahi ilman, ollut varsin yleistä eräissä kalastustaioissa, varsinkin onkiessa noudatetuissa. Onkeen tahi syöttiin sylkeminen on yleistä yli koko Suomen. Taian tarkoituksena on saada kalat paremmin ottamaan pyydykseen, joskus estää niiden peräytymistä tahi irtautumista ongesta.[555] Myöskin saatetaan hyvän kalaonnen saamiseksi sylkeä ensimäisen kalan suuhun ja heittää se takaisin veteen.[556] Puhaltaminen, jolla taioissa yleensä on sama asema kuin sylkemisellä, tavataan myös kalastustaioissa.[557]
Näitä tapoja ja taikoja käsittääkseen on lähdettävä eräistä aiemmin puheenaolleista seikoista. Lähinnä on johdettava mieleen muutamien toisten ihmisruumiin eritteiden, esim. hien käytäntö metsästystaioissa. Ollen taikavälineenä samanarvoinen näiden kanssa, sylki on voinut saada samanlaisen merkityksen n.s. yhteystaikojen välikappaleena kuin veri, hiki y.m. Syljellä on siis ajateltu aikaan saatavan yhteyttä ei ainoastaan luontoon ja toisiin ihmisyksilöihin, vaan myös haltioihin, henkiin ja jumaluusolentoihin. Tällä tavoin sylki metsästys- ja kalastustaioissa, yhtähyvin kuin hiki ja veri metsästystaioissa, saattaa olla taikomisvälineenä yhteyden aikaansaamiseksi metsän ja veden riistaa suoviin haltioihin, tarkoituksella turvata pyytäjälle näiden avunanto. Tänne kuuluvat loitsut näyttävät tätä väitettä tukevan. Niissä puhutellaan taikaa tehtäessä metsän tahi veden haltiaa, tahi lupaa taikoja itsensä paholaiselle, mikä alkuaan on saattanut tarkoittaa yhteyttä asianomaisen haltian kanssa.[558]
Muutamissa suomalaisissa parannustaioissa sylkeä käytetään yhdenmukaisesti veren kanssa taudin poistamiseen siirtämällä. Hammassärkyä poistettaessa on eräiden taikojen yhteydessä, joissa veri on varsinaisena taudin siirtäjänä, erikoisesti painostettu, että taudin siirto- tahi kiinnityspaikkaan on syljettävä. Mutta yksinomaan syljenkin avulla voidaan hammastautia poistaa, esim. menemällä sellaisen huoneen sijalle, joka on kolmasti muutettu, kaivamalla sinne kolme kuoppaa ja sylkemällä jokaiseen kolmasti, lausuen: "Vieköön se säryn, joka huoneenkin on vienyt!" Tämän jälkeen pannaan kivi jokaisen kuopan peitoksi.[559]
Sylki näyttää vielä erikoistuneen yskän parannuksen välikappaleeksi taioissa, jotka muodoltaan ovat analogisia hammastaudin parannustaioille. Jos yskittää liiaksi, on mentävä sellaiselle maalle, jota ei ikipäivinä kynnetä, ja syljeksittävä puiden juurille loitsien: "Ryvi ryhjä, huoju honka, päristä paha petäjä."[560] Tahi on yskän parantamiseksi puuhun tehtävä reikä, johon yskäistään, sylkäistään ja [lyödään] tappi päälle.[561]
Näiden enemmän tahi vähemmän tyypillisiin taikaryhmiin kuuluvien käytäntötapojen ohella syljellä ja sylkemisellä on vielä laaja käytäntö mitä erilaisimmissa taioissa, joissa sylkeminen usein ei ole taian oleellisimpana osana, vaan sillä on taikaa vahvistava merkitys. Monieu loitsujen ohessa, joihin ei huomattavampaa taikatointa yhdy, syljetään, varsinkin parannusloitsuissa. Toisissa taasen on syljellä jonkun verran huomattavampi tehtävä.
Näin voidaan terärauta lumota syljellä vaarattomaksi.[562] Puremalla rautaa kolmesta kohden loitsun ohella ja samalla sylkemällä saavutetaan sama tarkoitus.[563] Raudan haavan parantamisessa ja verenvuodon seisauttamisessa sylkeminen loitsun ja muun taikatoimen yhteydessä on tavallista. Joskus syljetään suorastaan haavaan.[564]
Syljen käytöstä taikatoimissa mainittakoon vielä sylkeminen taikasuolojen y.m. taikakompositionien valmistuksessa. Esim. tuulesta tarttuneeksi luullun sairauden, "tuuleisen" parantamisessa käytettäviin suoloihin syljetään,[565] "lennon" suoloihin,[566] palohaavojen parannussuoloihin,[567] kivellä loukatun parantamiseksi tehtäviin suoloihin[568] ja "lapsen itkettäjää" parannettaessa käytettävään taikakompositioniin.[569]
Useissa, varsinkin viimeksi puheenaolleissa tapauksissa, lienee syljellä yksinkertaisesti parannusaineen tehtävä. Sellaisessa merkityksessä on sillä joka tapauksessa ollut käytäntöä. Suun eritettä ovat suomalaiset käyttäneet selvästi parannusaineena sellaisenaan, esim. palaneen kivun huojentamiseksi[570] ja maasta tarttuneen taudin, "maahisen" parantamiseksi, jota varten kipeää paikkaa kolmasti nuoltiin,[571] sekä n.s. "sampaiden" parantamisessa.[572]