Sulhastalossa ennen nuodematkalle lähtöä tapahtuvista menoista ovat huomattavimmat rukousmenot. Ne ovat ylipäätänsä saman laatuisia kuin kosintamatkalle lähdettäessä noudatettavat. Huomattavaa niissä on vainajien puoleen kääntyminen. Mamadyshin piirissä ottaa rukoukseen osaa sulhasen sukulaisia. Rukouksen jälkeen heitetään leivänpaloja uunin luo asetettuun astiaan ja lausutaan: "Vanhukset, elkää koskeko! Sallikaa hyvin sinne saapua ja hyvin palata!"
Nuodematka.
Aikaisemmin olemme tehneet selkoa siitä erotuksesta, mikä nuodematkan suhteen vallitsee jarashonin ja suanin välillä. Kuten mainittu, noudetaan morsian lopullisesti miehelään nuodejoukon kanssa, johon kuuluu erinäisiä virkahenkilöltä. Näiden joukossa havaitaan vanhempi kunniajohtaja kudo, l. bydzym kudo 'suuri kudo '. Vastaava naispuolinen toimihenkilö on tuklatshi. M. Buchin mukaan ovat nämä sukulaisia. J. Vasilevilla tavataan häämenojen johtajana ja järjestäjänä töre 'Vorsitzender'. jarashonin aikana on sinä morsiamen serkku, suanin aikana sulhasen.
Näitä paitsi johtaa nuodejoukkoa kaksi nuorempaa toimimiestä, joiden asema ja tehtävät muistuttavat venäläisillä, tsheremisseillä ja tshuvasseilla tavattavien kaksoisnuodemiesten ( drushkain, "suuren ja pienen vävyn") asemaa häämenoissa. Heitä nimitetään bydzym kazak ja poktshi kazak ('iso ja pieni k.') tahi nyl vaisjos ('neidon tuojat') ja ovat he votjakeillakin nuorempia miespuolisia sukulaisia. Lisäksi saattaa häiden aikana toimia virkahenkilönä kosinnassa esiintynyt az-vetlis 'edelläkulkija' tahi az-vorttis 'edelläajaja'. Naispuolisista virkahenkilöistä on vielä mainittava morsiamen seuralais- ja avustajaneito nyl-biztis l. biztis-nyl tahi kazak-nyl.
Prof. Wichmann esittää kudo - ja tuklatshi -sanat tshuvassilaisina lainasanoina, edellisen merkityksessä brautwerber, freiwerber, vater des schwiegersohnes od. der schwiegertochter. Muotonsa puolesta katsoo hän kudo -sanan voivan yhtä hyvin olla lainatun tatarista kuin tshuvassista, mutta merkitykseensä nähden on se lähempänä tshuvassilaista.
Kudo -sanan merkityksen suhteen viittaamme siihen, mitä mordvalaisista puhuttaessa on mainittu sen merkityksestä mordvassa ja tshuvassissa. Mahdotonta ei olisi, että sana votjakin kielessäkin olisi saanut naimisiinjoutuvien isien merkityksen venäläisestä vaikutuksesta.
Muutamat kuvaukset puhuvat sulhasen osanotosta morsiamen noudantaan etenkin suanin aikana.
Lukuisien toisten tietojen mukaan ei sulhanen sitävastoin ole mukana morsianta noudettaessa, jarashonin aikana hän useimmissa tapauksissa jää pois nuodematkalta, ja suanissakin hänen usein nimenomaan mainitaan jäävän pois. Toisten kuvausten mukaan hän ei ylipäätänsä esiinny näissä menoissa.
Tämän seikan yhteydessä tarkastelemme sulhasen asemaa ja esiintymistä votjakkien avioliittomenoissa yleensä.
Aikaisemmasta on sulhasen syrjäinen ja passivinen asema kosinnassa meille tunnettua. Häämenoissa ei niinikään useimpia kuvauksia seuratessa tämä saata olla kiinnittämättä huomiota. Vielä sulhastalossakin tapahtuvien menojen aikana pysyttelee sulhanen syrjässä. Muutamien tietojen mukaan hän pakenee nimenomaan pois kotoa morsianta tuotaessa. Eräässä Kasanhi lääniä koskevassa kuvauksessa mainitaan, että sulhasen läsnäolo on avioliittomenoissa tarpeellinen vain vihittäessä, milloin häiden yhteydessä on tapana vihittäytyä. Eräässä kylässä sulhanen työskenteli metsässä nuodematkan aikana, makasi lavitsalla toisessa pirtissä sillä aikaa, kun hänen kotonansa pidettiin häitä. Sosnovissa pysyttelihe sulhanen morsiamen tuonnin jälkeen piilossa seuraavan päivän iltaan saakka. Arvaz Pelgissä on sulhasen häämenojen alkuosan aikana oleskeltava kotoa poissa, naapurin luona. Hän saapuu salaisin puolin häätaloon vasta vähää ennen aviovuoteelle asettamista, suoraan makuuaittaan.