Niiden kuvausten suhteen, jotka puhuvat sulhasen osanotosta nuodematkaan, on huomattavaa, että useimmat niistä koskevat Glazovin piiriä (Shestakov, Gavrilov, Mahaev, Luppov), jonka häätavoissa yleensä näkyy selvä venäläinen vaikutus, niin että ne esim. siinä poikkeavat votjakkien häämenojen yleisestä kulusta, ettei morsian palaa takaisin synnyinkotiin. Sulhasen osanottoa nuodematkaan saatettaneen näin ollen pitää myöhäsyntyisenä tapana.

Parin tiedon mukaan tulee nuodematkalle lähtijöitä olla epätasalukuinen joukko. Karlyganissa lähdetään matkalle myöhään illalla tahi puolenyön aikana. Kuten kosintamatkalla, pysähdytään hääretkelläkin morsiamen kotikylässä välittäjän taloon, jossa juhlitaan ja pidetään joskus rukous.

Morsiustalossa.

Käytettävinämme olevista kuvauksista puhuvat vain harvat jonkunmoisista seremonioista nuodejoukon vastaanotossa, mutta yleensä ei vastaanotto votjakeilla näytä muodostuneen säännöllisiä ja yhtenäisiä tapoja sisältäväksi häämenojen osaksi.

Muutamissa kuvauksissa kerrotaan kuitenkin ruokatavaroilla vastaanotosta. Glazovin piirissä ottaa vanhin morsiamen perheestä ruokatavaroita (leivän, munakeittoa, juustokakkuja, voita ja suolaa) sisältävän, karttuunihuivilla peitetyn maljan, hänen vaimonsa ja muut naiset olutta ja kumyshkaa, ja tulee pihamaalle nuodejoukkoa vastaan, pyytäen siihen kuuluvia nauttimaan kestityksestä. Pyyntöä noudattavat ensiksi sulhanen, sitten muut nuodejoukkolaiset. Sarapulin piirissä otettiin nuodejoukko vastaan pihalla, johon oli asetettu pöytä leipineen, suoloineen, kumyshkoineen ja oluineen. Zavalovin volostissa oli vastaanotossa käytännössä ruokatavaroita. Kasanin piirissä saapuu morsiamen isä az-vetlisin taloon mukanaan olutta, jolla kestitsee nuodemiehiä, pyytäen heitä luokseen. Vieraita ei morsiustalossa kuitenkaan aluksi päästetä sisälle, jonka vuoksi he tekevät pihalle suuren nuotion. Sisälle astuttuaan he eivät saa mennä katon jakohirttä kauemmaksi, vaan on heidän siinä odotettava lupaa saada yhtyä morsiamen puolen vieraisiin.

Yleisenä votjakkilaisena tapana on pidettävä morsiamen piilottautumista tahi kotoa poistumista nuodejoukon saapumisen ajaksi. Se esiintyy sekä jarashonissa, että suanissa. Mamadyshin ja Glazovin piireissä hakee nuodejoukko morsiamen piilokortteerista, mukanaan ruokatavaroita. Edellisessä pidetään piilokortteerissa rukous, jälkimäisessä tapahtuu morsiamen seremoniallinen ruokkiminen. Tätäpaitsi morsian Glazovin piirissä kesken morsiustalossa tapahtuvien menojen piilottautuu ystävättärineen ruispeltoon, josta nuodejoukko käy hänet etsimässä.

Edelleen huomataan näissä tavoissa sellainen piirre, että morsian muutamien kuvausten mukaan oleskelee erillään varsinaisesta hääjoukkueesta aina lähdön edellä tapahtuviin menoihin saakka. Tämän tavan vaikutuksesta tapahtuu esim. lahjojen jakaminen joskus sukulaisen välityksellä. Esille tuotaessa on morsian huivilla tahi morsiushunnulla ( byrkentshik, shobyret ) verhottuna. Karlyganissa oleskelee morsian naispuolisten vieraittensa ympäröimänä kenosissa, jossa hänen on lauluilla ja kanteleen soitolla huvitettava vieraitansa. Tämän aikaisemmin tsheremissien tavoissa esiintyneen piirteen yhtäläisyydestä eräiden turkkilais-tatarilaisten kansojen tapojen kanssa olemme edellä puhuneet.

Nuodejoukon saapumisen jälkeen tapahtuvista menoista ovat yleisimpiä rukousmenot, joihin liittyy yhteinen (nuodeväen ja morsiamen sukulaisten välinen) syönti. Sarapulin piirissä yhtyy rukoukseen kolminkertainen kynttilän ympäri kulkeminen. Karlyganissa on sen aikana käytännössä nuodeväen tuoma lahjaleipä ( salam ). Arvaz Pelgissä toimittaa rukouksen morsiamen isä puurovatia kädessään pidellen.

Rukousmenoja seuraa usein yleinen juhla-ateria. Sen perästä tahi välillä tapahtuneen lahjojen jaon jälkeen seuraavat n.s. kiitosseremoniat, joille on ominaista se, että kunkin nuodejoukkolaisen on polvistuneena runomuotoisesti tahi laululla lausuttava kiitoksensa morsiamen vanhemmille, joskus jokaiselle morsiamen sukulaiselle erikseen. Karlyganissa tapahtuu meno sellaisessa järjestyksessä, että isäntäväki kiittää nuodemiehiä lahjaleivästä, laulaen kunkin edessä polvillaan kiitoslaulun. Tämän tapaisia menoja on turkkilais-tatarilaisten kansojen häätavoissa.

Glazovin piirin menoissa tavataan jo aikaisemmin puheenaolleen sulhasen osanoton ohella sulhasen ja morsiamen välinen yhteinen syönti. Erikoisesti huomioonotettavaa on tässä tapahtuva avioparin asettuminen vaatealustalle, mikä samassa häämenojen kohdassa on osottautunut olevan yleistä venäläisissä tavoissa. V. Behterevin kuvauksessa tavataan ruoskallalyöntimeno, jonka toimittajana on sulhanen; kuvaus koskee siis sellaisia häitä, joissa sulhanen on nuodematkalla mukana.