AINA.
En, sit' en ajatellut ensinkään.
Kun toinnuin, nurmelta mun nosti hän
Ja saattoi tänne saakka sieltä asti,
Hyvästi sitte heitti koreasti.
KILPI.
Kiititkös hänt'?
AINA.
Ei mieleen muistunut.
Kiititkös häntä, joka Juuttahalla
pelasti henkes'!
KILPI.
Vaaraan antautumalla
Ken toisen pelastaa, se ansainnut
On kiitoksen.
AINA.
Siis häntä kiitän mä
Jos toisen kerran kohtaan.
KILPI.
Etkö sä
Hänt' ole nähnyt taas?
AINA.
En ollenkaan.
KILPI (itsekseen).
No, sitä paremp' on! Sen toimitan,
Ett'ei he näe toinen toistahan.
AINA.
Ain' olen häntä ajatellut vaan.
Sen saanhan tehdä, kuule vaari kulta!
KILPI.
Saat.