(Sopanen ja Miettinen kumartavat syvästi etempänä, Wasili nyökäyttää heille päätänsä epäilevällä katsannolla.)
Miettinen. Trastuitte vascha plahorootie!
Sopanen (erikseen Miettiselle). Se on väärin; pitää sanoman näin: (Wasilille) Traisalaitte vassa siantelstvo, komersiraato Wasiili Petroovits!
Wasili (itsekseen). Soakelih vie! Kah, nytpähän hyö oloo jo tehnehet minuun kommersiroaliks.
Sopanen. Wui otsen toprii tselovekka kak prislii knam.
Miettinen (erikseen Sopaselle). Se on vallan hulluinpäin, pitää sanoman näin: (Wasilille) Wui, je trona palkka, polssoi molotsa kak raatovalsas — — (erikseen Sopaselle korvantausta raapien) Kuin se on Wenäjäksi, kunnioitatte meitä läsnä-olollanne?
Wasili. A pakiskoattenpahan voan Suomeen kielt, kylläh miä tuot ymmäärrän i taijanpahan ihtekin pakistaah sitämä parahint Suomee, kutama Helsinkiin herraat pakitsoovat.
Sopanen. Onko mahdollista?
Miettinen. Se on meille suuri kunnia; vaan saanko nöyrimmän kunnian kysyä, mistä teidän ylhäisyytenne on oppinut niin selvää Suomea puhumaan?
Wasili. A kas, pyhäät veljeet! oloonpahan lukenuh Suomee tuost Wiraallisest Lehteest i siinääpähän olookin sitämä parahint Snomee; senpää vuoksihan sen nimih olookin Suomaalainen Wiraallinen Lehtii.