HERMAN. Sen lupaan minä. (Eriks.) Mitä mahtanee hän tahtoa?
KONRAD. Ettehän arvaa mitä anon, mutta hyvin voitte sen täyttää. Myös tyttärenne yhdistyy kanssani tähän pyytöön, sillä hän armottelee vanhaa.
SELMA. Ah, isäni, minä rukoilen hänen puolestansa! (Eriks.) Mutta kyllä tiedän mitä hän meinaa.
KONRAD. Pyhästi siis lupaatte, mun herrani?
HERMAN. Sen olen jo luvannut, ukko.
KONRAD. Minä kiitän.
HERMAN. Jos hän tulis, Konrad ilonen, mitä enkö antais minä!
KONRAD. Ellei hän tule, pääni annan minä!
HERMAN. (Eriks.) Sinä peikko, mitä sinusta arvelisin? (Taavetti tulee)
TAAVETTI. Herra Fokas on tulossa.