CLAUDIO. Niin on.
VARRO. Vallan niin! (Tarttuu Canzion olkapäähän) Poika! Kuinka on laitas nyt? Oletko jo saanut hieman lystiä?
CANZIO. Minä en tahdo lystäillä.
VARRO. Tahdo! Mitä tahdot sinä sitten? Ripustella huulta?
CANZIO. Se ei ole tapani.
VARRO. Kyllä minä sinulle tavat näytän, minä.
CANZIO. Miksi ravistelette olkaani?
VARRO. Ravista minua sieltä ja ravista minua täältä, sinä kiusallinen nallikka! (Kääntyy Claudioon päin) Mitäpä aattelisit sinä tuosta meidän herrastamme, tuosta heleijan sankarista, joka seisoo ja tuijottelee tuossa?
CLAUDIO. Kaiketi askarruttaa hänen aivoansa kovin tärkeä asia.
VARRO. Hoo, ei vaaraa siitä, luulen minä. Kapriisiä, paljaita kapriisiä, mun ystäväni!