PISANO. Sinä onneton!
VARRO. Onneton hän ja moni muu. Minä, minä olen viheliäinen raunio.
PISANO. Missä on nainen, joka itsensä kutsuu Marciaksi?
1:N PALVELIJA. Ihan vasta kiirehti hän linnan portista ulos.
2:N PALVELIJA. Ja hänen käyntinsä oli hurjan tuima.
PISANO. Miehet, rientäkäät hänen jälessään kuin vainukoirat ja saattakaat hän linnaan takasin. (Miehet menee) Luulenpa, että juuri hän on vetänyt tuhon ukkospilvet tämän huoneen taivahalle. Kamalalta kuuluu hänestä Gregorion lauseet, pojan, joka vapaehtoisesti takoi itsensä kahleisiin ja haastelee murhasta, johon olisi häntä yllyttänyt tämä vaimo. Mutta nytpä otan sinun kouriin ja tahdon tutkistella sinua aina ytimiin ja munaskuihin asti, tahdon tarkan tiedon mistä ja mikä lintu sinä olet.
GIOTTI. (Eriks.) Ja sen tiedon saat. Hän tulkoon. (Rachel on ullut oikealta sisään toisten huomaamatta)
RACHEL. Makaa taasen toinen mies.
MARIAMNE. Voi! oletko jo sinäkin ehtinyt näkemään hirmuista kuvausta?
VARRO. Johdattakaat häntä kammioonsa.