ANNA (syleilee Herttua). Oi vaimo, mikä sanoma! (Painaa vasten poveansa
Liisan pään.) Terve tuloa pitkästä, pitkästä yöstä, mun armas lapseni!
1:N NEITO (tarttuu Liisan käteen). Terve tuloa, mun kasvinkumppanini!
2:N NEITO (pidellen häntä toisesta kädestä). Oi, mikä ihana hetki! Enhän taida pidättää kyyneltäni.
ANNA. No, vaimo, päästä jo side, päästä ja näytä mulle lapseni silmä!
KERTTU. Hallitkaat mielenne ja olkoon tyyneys ja rauha, koska neitonen käy vastaan uuden aikansa aamua.—Liisa, ole valmis.
LIISA. Tytöt, suokaat mulle hartianne. (Asettaa oikean kätensä ympäri 1:n, vasemman ympäri 2:n neidon kaulan, seisten heidän keskellänsä.)
KERTTU. Nyt hellitän sitees.
LIISA. Hellitä side.
KERTTU. Ole valmis.
LIISA. Varro.