NYYRIKKI. Ilmoittaa kaikki sekä Kullervolle että Untamoiselle.
KIMMO. Kullervo ei kuulu enään Unnon väkeen; hän myyty on toiselle isännälle.
NYYRIKKI. Peijakas! Mutta Unnon kuitenkin täytyy saada asiasta tieto.
KIMMO. Et sanaakaan tästä kellenkään hiiskua saa, et Kullervollenkaan. Minä tahdon lähteä tiedustelemaan, kuinka laita on, ja olisko niinkuin sanot, niin parhaaksi kaikki toimitan minä, mutta sinun täytyy olla ääneti. Muista mitä sanon!
NYYRIKKI. Mutta asia on tätä laatua…
KIMMO. Ei yhtään väitöstä. Jos kirahdat tästä yhdellekin auringon alla, niin oletpa kuoleman mies, koska sun kohtaan; sen vannon.
NYYRIKKI. Hyvä ystävä, minä olen ääneti kuin kiiski kiven alla, en jalkani alustallekaan kuiskaa tätä tietoa.
KIMMO. Tee se ja lähe matkoihis!
NYYRIKKI. Kas kas, kuinka olet äkeä, veljeni! Etkö salli mun pikimältään pistää itsiäni sisään Untolan pirttiin?
KIMMO. Sitä, Jumal' avita! en salli. Paikalla nyt jatka tiesi!