TIERA. Peijakas! nyt parempi maata panna, kuin harhaillen näin rämeitä hukkaan sotkea.—Miehet, kuinka seisovat ilmat nyt?
KÄPSÄ. Tämä juoksu Hiiteen!
TIIMANEN. Tuolla, arvelisin, pohja on.
VIKSARI. Ei, vaan tuolla, sen kuusista näet.
TIERA. Samoin luulen minä. Tuolta tulee viimein vastahamme Lappi leivätön ja sentään parhaaksi näin ajoissa takaisin kääntyä.
TIIMANEN. Metsänkäyntiä näin tyhjää en äsken tehnyt ole.
VIKSARI. Kitsas meitä kohtaan metsän emäntä on.
TIERA. Tavaransa pitäköön, ryysyinen ämmä; me kotihin tallustamme, miehet.
TIIMANEN. Laiskasti kuin härkä teurastettaa käy kotihinsa saaliiton pyyntimies.—Ken lähestyy meitä? (Kullervo tulee vasemmalta).
KULLERVO. Olkaat ketä tahtonsa, mutta osoittakaa eksyneelle tie.