KIMMO. Ääretön.
KULLERVO. Oletko ennen tätä kuullut?
KIMMO. En.
KULLERVO. Sen näet. Tässä tukehtua tahdon ja sentähden raikasta ilmaa himoon, himoon kostoon käydä, nurin niskoin itseni viskata siihen tuulenpuuskaan, jossa kuitenkin hetken uiskennella saisin. (Kiristää Kimmoa kurkusta). Mies, oletko tästä vangista vuoressa ennen kuullut? Oletko kuullut hänestä?
KIMMO. Mitä tarkoitat?
KULLERVO. En tiedä mitä tarkoitan. Mutta inhoittavan salamurhan kerran teit, niinkuin itse tunnustit.
KIMMO. Kullervo!
KULLERVO (aina kiristäen Kimmoa kurkusta). Annas kun kostan sen; paikalla tahdon sen kostaa.
KIMMO. Murhaatko minun?
KULLERVO. En, mutta suo, että kuristan sinun, likistän ryysyksi maahan.
Olethan salamurhan tehnyt?