JAANA (itsekseen). Isänikö näkisin, mutta varkaana? Minä kauhistun.
KRISTO (itsekseen). Minä onnea toivon ja pahinta pelkään toki.
NIKO. Mua päästäkäät, muutoin hävitystä ympärilleni saatan, kuin juoksussaan kappaleiksi lentävä myllynkivi.—Päästäkäät!
SAKERI. Sinä olet vankimme.
NIKO. Miksi olette mun vanginneet?
SAKERI. Että olet varas.
NIKO. Varas! (Katkaisee siteensä). Sinä ryökäle! todista sanas, sitä muutoin kadut, ja hellitä jalkani, mies. (Tempasee jalkanuorallaan Sakerin nurin, Iivari ja Topias aikovat karata päällensä). Pysykäät matkan päässä, jos mielitte säästää pääkallojanne!
KRISTO. Elkäät koskekaa häneen, vaan sanokaat syy, miksi olette sitoneet hänen. Tässä seison minä ja tahdon häntä puolustaa.
SAKERI. Katsokaamme, ettei pääse hän pakoon.
TOPIAS. Hän ei pääse.