ESKO. Sitähän pelkään minäkin.—Sinä taidat sen todistaa?
MIKKO. Hän kamppasi.
ESKO. Jaa, hän kamppasi. Mutta minä hänen opetan.—Missä asuu se mies?
2:N HÄÄMIES (osoittaen akkunasta). Tuo pikkuinen tönö mäen syrjässä tuolla, jonka ovella näet rehevän koivun, on hänen kotonsa.
ESKO. Nyt minä menen sinne ja opetan pojan kamppailemaan kunniallisessa painissa. Lurjus! Tappeluksessa voitan hänen juuri vissiin.
MIKKO. Epäilemättä.
ESKO. Eikö ole hän ansainnut köniinsä?
MIKKO. Aika tavalla.
ESKO. Heitellä painissa vekarajalkaa! Silloin tarvittis niin kuranssia, niin kuranssia.—Minä tulen pian takaisin.
KARRI. Esko, kuule varoitukseni: anna miehen olla! muutoin taitaa sinun käydä pahoin.