FUCHS. Olkaat armelijaat!
KASPER. Juokaat! Onpa tässä lähellä kuoppa syllän syvä, syllän leveä ja pitkä ja täynnä verta, jonka olette ulosvuodattaneet meistä ja muista meidän onnettomista veljistämme. Juokaat!
MAX. Ah!
FUCHS. Voi meitä!
GILBERT. Juokaat! muuton teidät paikalla viskasemme tuonne syvyyden pimeään kitaan.
KASPER. Tahdotteko juoda!
FUCHS. Me juomme, hyvät ystävät, me juomme. Oo, oo! (Vievät molemmat tuopit huulillensa)
MAX JA FUCHS. (Yhtaikaa ja vetäen suunsa suureen ilveeseen) Das ist Bier! (Toiset nauraa. Faustus ja Maura, taluttaen toinentoistaan käsivarresta, tulevat, ja seuraa heitä ne kaksi sotamiestä, lamput käsissä)
KASPER. Toivotamme onnea morsiuskunnalle.
FAUSTUS. Kihlatut olemme.