LIINA. Olkoon jo kylliksi. Kas tässä mun käteni. (Leo suutelee kättä.)
Jää hyvästi, ja elämäsi matkalla ole aina mies! Hyvästi!
LEO. Ikuisesti hyvästi, ylistettävä nainen! (Lähtee kiivaasti poispäin, lausuen Antonille) Tulkaat!
ANTON. Varro, mies! (Vetää häntä takaisin kohden Liinaa.)
LEO. Mitä aiotte?
ANTON. Älä rynnistele vastaan. (Halliten Leoa ryhtyy hän myös Liinaan ja vetää häntä kohden Leoa.) Poika lempii tyttöä ja tyttö lempii poikaa, hei!
LIINA. (Tempoilee) Siivosti, eno!
LEO. (Tempoilee) Hellittäkäät!
ANTON. Ystäväni, turhaan pyristelette vastaan, sillä nyt on itse »metsän halliparta» naittajanne.
LEO. Te mieletön!
LIINA. Te hullu! Päästäkäät minua!