FUCHS. Hänellä oli vaan yksi silmä.
MAX. Ja senkin olisin häneltä ampunut pois ilman sinun hätäilemistäs.
FUCHS. Parasta hänestä päästä niin kiireesti kuin taisimme; ja pois hän kiiti kuin tuulispää, jättäen jälkeensä kovan tulikivi-sauvun.
MAX. Haa! vieläpä karvastelee kurkkuni. Tuoppi oltta, eukko.
FUCHS. Tuoppi oltta, arvoisa mummo.
MAURA. Hoh hoo, kurjaa ihmislasta sentään! Kaada heille vähän. Juokaat nyt lääkitykseksenne, mutta kohtuullisesti.
MAX. Tietty asia. Kenraalein tulee aina käyskellä hyvillä esimerkeillä väkensä edellä, liionki mitä kuuluu juomiseen.
MAURA. So so soo! Niinkö on laitanne, kurjat lapset? Voi raukkoja teitä! Ja teitäkin on kerran hellä äiti huiskutellut käsivarrellansa ja paljastanut teille povensa.
MARIANA. Ja sanonut: tule, pieni enkelini, tule, kultapalloni, saamaan mammalta »eijaa».
TIMOTEUS. (Eriks.) Ah, sinä lunttu! Teethän mun hulluksi päästäni.