— Onko se tässä lähellä? kysyi Renzo.
— Ei vallan kaukana.
Väki hajaantui. Ja saatuaan monelta tuntemattomalta kädenpuristuksia Renzo läksi astumaan niinikään tuntemattoman oppaansa seurassa, kiittäen häntä hänen kohteliaisuudestaan.
— Ei ansaitse, virkkoi tämä. Toinen käsi pesee toista, ja molemmat pesevät kasvoja. Onhan velvollisuutemme auttaa lähimaistamme.
Ja matkalla hän keskustelun muodossa kyseli Renzolta yhtä ja toista.
— En tahdo urkkia asioitanne, hän sanoi; mutta näytätte kovin väsyneeltä. Mistä seuduin olette kotoisin?
— Olen kotoisin Leccosta, vastasi Renzo.
— Leccosta? Vai olette kotoisin Leccosta?
— Niin Leccosta, se tahtoo sanoa sen lähiseuduilta.
— Poika parka! Mikäli ymmärsin puheistanne, olette saanut kovia kokea.