"Jättäkää hänet tuomittavaksi. Minä takaan hänet. Jos hän pääsee karkuun, saatte hirttää minut hänen siiastaan."
Billot parka! Kunnon mies raukka! Virta riisti hänet ja Berthierin eteenpäin, aivan kuin pyörre vie höyhenen ja oljen voimakkaisiin kierroksiinsa.
Hän astui huomaamattaan eteenpäin. Hän oli saapunut perille.
Salama ei olisi sen nopeammin kiitänyt.
Berthier, joka oli kulkenut takaperin, Berthier, jota oli kannettu ilmassa, katsoi ylöspäin huomattuaan pysähdyttävän ja näki kamalan silmukan, joka riippui hänen päänsä päällä.
Odottamattoman väkevällä riuhtaisulla hän irtaantui kuljettajistaan, sieppasi pyssyn eräältä kansalliskaartilaiselta ja iski pistimellä pyöveleihinsä.
Mutta sekunnissa osui tuhannen iskua häneen takaapäin. Hän kaatui ja tuhannen uutta iskua osui häneen ympäröivästä kehästä.
Billot oli kadonnut pyövelien jalkoihin.
Berthier ei ennättänyt paljoa kärsiä. Hänen verensä ja henkensä poistuivat tuhannesta haavasta.
Silloin Billot näki näyn, joka oli vielä hirveämpi kuin kaikki tähän asti näkemänsä. Hän näki miehen pistävän kätensä uhrin avoimeen rintaan ja kiskaisevan vielä höyryävän sydämen esiin.