Hän ei vielä ollut ennättänyt lopettaa näitä sanoja, kun hän jo kuului kansalle. Jo portaitten yläpäässä kädet ojentuivat etsiäkseen häntä vartijoiden keskeltä. Rautainen koukku tarttui häneen, hän kadotti tasapainonsa ja kieri viholliseensa syliin, jotka silmänräpäyksessä olivat hajoittaneet niitä seuraavan vartioston.
Sitten vastustamaton laine veti vangin samalle tielle, jota Foulon kaksi tuntia aikaisemmin oli kulkenut.
Mies oli jo lyhtytolpan päässä pitäen kädessään köyttä.
Mutta Berthieriin oli takertunut toinen mies. Tämä mies jakoi raivoissaan, vimmoissaan iskuja ja kirouksia joka taholle pyöveleihin:
Hän huusi:
"Te ette saa häntä! Te ette häntä tapa!"
Tämä mies oli Billot, jonka epätoivo oli tehnyt hulluksi ja kahdenkymmenen miehen voimaiseksi.
Toisille hän huusi:
"Minä kuulun Bastiljin valloittajiin!"
Toisille hän sanoi: