"Aivan oikein."
"Ja mikä on tämä vakaumus?"
"Arvatkaahan."
"Että kaikki loppuu hyvin."
Gilbert hymyili vielä alakuloisemmin kuin edellisellä kerralla.
"Ei, päinvastoin, siitä vakaumuksesta, että kaikki päättyy huonosti."
Billot huudahti.
Pitou puolestaan avasi suuret silmänsä selkoselälleen. Hänen mielestään ei tässä väitteessä ollut mitään logiikkaa.
"Kuulkaahan", sanoi Billot raapien suurella kädellään korvansa taustaa, "minä en tätä oikein ymmärrä."
"Ottakaahan tuoli, Billot", sanoi Gilbert, "ja istukaahan aivan lähelleni."