"Leipää! Leipää! Leipää!" huusivat tuhannet äänet yhtaikaa.
"Leipää!" toisti Saint-Priest kärsimättömästi. "Kun teillä oli vain yksi valtias, ei teiltä puuttunut leipää. Nyt kun teillä on niitä toista tuhatta, näettehän, mihin olette joutuneet."
Ja Saint-Priest poistui näiden nälkäisten huutaessa, käskien pitämään portit suljettuina.
Mutta saapuu lähetystö, jonka edessä täytyy portti avata. Maillard on naisten puolesta mennyt Kansalliskokoukseen. Hän on saanut aikaan, että puheenjohtaja kahdentoista naisen kanssa lupaa mennä lähetystönä kuninkaan luo.
Samassa kun tämä lähetystö, Mounier etunenässä, lähtee Kansalliskokouksesta, saapuu kuningas täyttä laukkaa talousrakennusten taholta.
Charny oli tavannut hänet Meudonin metsässä.
"Tekö se olettekin?" sanoi kuningas. "Onko teillä minulle asiaa?"
"On, sire."
"Mitä siis on tapahtunut? Teillä on ollut kovin kiire."
"Sire, tänä hetkenä on Versaillesissa kymmenentuhatta Pariisista tullutta naista pyytämässä leipää."