"Sire, sire, koska olette näin hyvä", sanoo nuori tyttö, "niin antakaa määräys."
"Mikä määräys?" kysyy kuningas.
"Että tuodaan viljaa, jotta nälänhätä taukoo."
"Rakas lapsi", sanoo kuningas, "kyllä kirjoitan pyytämänne määräyksen alle, mutta suoraan sanoen en luule sen teitä paljoakaan auttavan."
Kuningas istui pöydän ääreen ja alkoi kirjoittaa, kun äkkiä kuuluu yksinäinen laukaus ja sitä seuraa kiivas ammunta.
"Hyvä Jumala! Hyvä Jumala!" huudahtaa kuningas.
"Mitä nyt taas tapahtuu? Menkäähän katsomaan, monsieur Gilbert."
Toista naisryhmää vastaan oli tehty hyökkäys, ja siitä johtui yksinäinen laukaus, jota sitten seurasi ammunta. Tämän yksinäisen laukauksen ampui eräs rahvaanmies ja lävisti kaartinluutnantti Savonnièresin käsivarren juuri sinä hetkenä, jona hän kohotti käsivartensa iskeäkseen nuoreen sotilaaseen, kun tämä oli paennut vajan seinän luo ja levittäen molemmat aseettomat kätensä koetti suojata takanaan polvillaan olevaa naista. Kaartilaiset vastasi viidellä tai kuudella karbiininlaukauksella.
Kaksi kuulaa osui. Eräs nainen kaatui kuolleena maahan. Toinen vietiin pois vaarallisesti haavoittuneena.
Kansaa vastaan ammuntaan, ja vuorostaan kaksi kaartilaisia putoo hevosensa selästä.