"Sire, kuningatar pyytää teitä lähtemään, odottamatta pariisilaisia. Henkivartiostonne ja Flandrian rykmentin suojaamana voitte päästä minne tahansa."
"Onko se teidän mielipiteenne, kreivitär de Charny?" kysyi kuningas.
"On sire, jos samalla kertaa menette rajan yli, sillä muuten…"
"Muuten?"
"Muuten on parempi jäädä."
Kuningas pudisti päätänsä.
Hän jää, ei suinkaan sen vuoksi, että hänellä on rohkeutta jäädä, vaan sen vuoksi, että hänellä ei ole voimaa lähteä.
Hiljaa hän mutisee:
"Pakeneva kuningas! Pakeneva kuningas!"
Sitten hän sanoo kääntyen Andréen puoleen: