Ovellaan hän tapasi Georges de Charnyn. Tämä oli aseissa, nojautuen lyhyeen pyssyyn, jommoisia kaartilaiset käyttivät samoin kuin rakuunatkin. Se oli tapojen vastaista: sisällä ollessaan kantoivat vartijat vain miekkaa.
Kuningatar lähestyi häntä.
"Tekö se olettekin, parooni!" sanoi hän.
"Minä, madame."
"Aina uskollinen!"
"Olenhan vartiopaikallani."
"Kuka teidät siihen määräsi?"
"Veljeni, madame."
"Ja missä on veljenne?"
"Kuninkaan luona."