"Tulen kuitenkin tosiaan hiukan myöhään. Käännynkin teidän puoleenne kysymyksellä, onko kuningas ulkona vai linnassa ja voinenko tavata häntä tänä iltana vai pitääkö odottaa huomiseen."
"Olemme kadottaneet kuninkaan näkyvistämme puolisen tuntia sitten", selitti junkkari.
"Ehkä hän on Madamen luona?" kysyi Fouquet.
"Madamen luona? Sitä en luule, sillä tapasin juuri Madamen, joka meni huoneisiinsa pikku portaista; ja jollei se herrasmies, joka juuri äsken kulki ohitsenne, ollut kuningas itse…"
Junkkari odotti, toivoen täten saavansa tietää takaa-ajamansa herrasmiehen nimen.
Mutta olipa Fouquet tuntenut de Guichen tahi ei, hän vastasi vain:
"Ei, monsieur, hän ei ollut kuningas."
Pettyneenä junkkari kumarsi hyvästiksi, mutta samalla vielä kerran vilkaistuaan ympärilleen ja huomattuaan herra Colbertin eräässä ryhmässä, hän lisäsi:
"Kas, herra yli-intendentti, tuolla puiden alla on joku, joka voi antaa teille tarkempia tietoja kuin minä."
"Kuka?" kysyi Fouquet, jonka heikko näkö ei kyennyt tunkemaan varjon läpi.