"Liian vaikeata kuudellakymmenellätuhannella livrellä!"
"Pardieu!" puuttui puheeseen de Wardes; "vähimmällä pulailulla pääset, jos suorastaan päätät käyttää saman verran varoja kuin herttuakin ja teet velkaa."
"Olen jo velkaantunut."
"Sittenhän tarvitsee vain jatkaa!"
Tällainen opetus kiihdytti de Guichea päättömyyksiin, kun sitävastoin Buckingham vain ositteli määrättyä menoeräänsä. Pariisin kauppiaat hykertelivät käsiään ennenkuulumattoman tuhlaavaisuuden johdosta.
Kruununprinsessa lepäili useita päiviä, ja Bragelonne alkoi rauhassa kirjoitella neiti de la Vallièrelle. Hän oli kyhännyt jo neljä kirjettä minkäänlaista vastausta saamatta, kun tuli sen päivän aamu, jona korkean parin vihkiminen Palais-Royalin kappelissa oli määrätty tapahtuvaksi. Pukeutuessaan Raoul silloin kuuli kamaripalvelijansa ilmoittavan:
"Herra de Malicorne."
— Mitä hän minusta tahtonee? — ajatteli Raoul. "Odottakoon", hän sanoi lakeijalle.
"Hän on Bloisista saapunut herrasmies", selitti tämä.
"Ahaa, tulkoon heti!" huudahti Raoul elähtyen.