"Emme me vastaa, pikku herraseni", järäytti jättiläinen, "sillä mitäs tässä on vastattavaa, paitsi että te olette oikea kiusankappale, jonka herra Coquelin tai Volière on unohtanut äskeisen näytelmänsä luettelosta."
"Mutta mitä minusta siis tahdotaan?" karjaisi kuningas kädet puuskassa.
"Sen saatte tietää myöhemmällä", ilmoitti lampunkantaja.
"Missä nyt olen?"
"Katsokaa!"
Ludvig tähysteli paikkaa, mutta naamioidun kohottaessa lamppuaan hän näki vain kosteita seiniä, joilla siellä täällä kimmelsi etanain hopeisia viiruja.
"Ohoh, vankiluola?" äännähti kuningas.
"Ei, maanalainen holvi."
"Joka johtaa…?"
"Suvaitkaa seurata meitä."